All Posts By

Maria Rautio-Runeberg

Iittalan uusi logo ja epäsuosittu mielipide

Iittalan uusi logo ja epäsuosittu mielipide

Verkkokeskusteluissa on vuosia käytetty termiä ”unpopular opinion” silloin, kun oma mielipide on jotenkin ristiriidassa yleisen mielipiteen kanssa. Ullanlinnalaisessa kahvilassa ei kannata huudella miten nerokas sarja Tempparit on – ellei tietenkin sitten katso sitä ironisesti. Graafikkopiireissä taas ei välttämättä kannata ylistää PowerPointin tai Canvan näppäryyttä.

Suomalaisessa markkinointimaailmassa tällä hetkellä kuumin puheenaihe on ehdottomasti Iittalan uusi logo ja uudistettu, rohkeampi brändi-ilme. ”En ymmärrä miksi toimivaa brändiä pitää uudistaa!”, ”Kyllä nyt Sarpaneva pyörii haudassaan”. Helsingin Sanomat jopa huusi otsikossaan ”Iittala uudisti ilmeensä täysin – kuluttajat tyrmistyivät”.

Markkinointi-ihmiset huutavat rohkeuden perään, pitäen itseään edistysmielisinä ”trend settereinä”. Kuitenkin nimenomaan he ovat kovaäänisimpinä tyrmistymässä, kun mikä tahansa yritys brändää itsensä uudelleen. Eräs markkinointi-ihminen jopa summasi Facebookissa alalla vallitsevan ilmapiirin hyvin: Jokainen isomman brändin visuaalisen ilmeen uudistus menee aina metsään. Miten tähän voisi edes vastata? Onko kilpailijoiden töille naureskelu ja niiden lyttääminen sisäsyntynyt suunnittelijan luonteenpiirre?

Kuva: Fiskars Finland Oy Ab

Visuaaliseen ilmeeseen tietysti lukeutuu paljon muutakin kuin pelkkä logo. Se on yhdistelmä kuvamaailmasta, väreistä, fonteista, visuaalisista elementeistä ja etenkin niistä välittyvästä fiiliksestä. Iittalankin brändiuudistusta ovat lukuisat alan ammattilaiset työstäneet varmasti satoja tunteja, eikä se kaikki aika todellakaan ole käytetty logon uudistamiseen. Taustalla on usein perusteelliset workshopit asiakkaan kanssa, asiakastutkimukset, kyselyt, lukuisat palaverit ja useampi korjaus- ja kommentointikierros. Visuaalisen ilmeen toimitusprosessi ei (juuri) koskaan ole ”avaimet käteen” -prosessi, jossa tilaaja kertoo haluavansa uuden logon, graafikko saa vapaat kädet ja viikon päästä logo on valmis ja printattuna tuotteisiin.

Jos kurkistaa Iittalan uuden visuaalisen ilmeen kuoren alle, voi sieltä erotella nopealla vilkaisulla muutamia pääajatuksia siitä, mitä uudella ilmeellä halutaan viestiä. Juju pitkien viivojen välistyksessä (silmiinpistävä kerning I- ja T-kirjaimissa) kielii halusta herättää katsojan huomio (”miksi tämä näyttää vähän hassulta?”), vuosiluvun lisääminen logon alle taas huutaa perinteistä, samoin Kalevalan monelle mieleen tuova fontti. Brändikuvissa taas ikään kuin näitä perinteitä vastaan taistelee moniääninen ja räväkkä kuvakieli. Paradoksit yleensä toimivat.

Meneekö oikeasti jokaisen isomman brändin visuaalinen uudistus aina metsään?

Mutta niin, se epäsuosittu mielipide. Ottamatta suoranaisesti kantaa uuden ilmeen onnistumiseen tai epäonnistumiseen (vaatinee totuttelua), Iittalan brändi kaipasi uudistusta ja nuorennusleikkausta. Ulkomaille suuntautuvalle liiketoiminnalle ja uuteen asiakaskuntaan vetoaminen ei voi kumarrella Sarpanevan perinnölle. 20-vuotias tukholmalainen ei voisi vähemmän välittää skumppalasiensa i-tarroista.

Niin ja vielä loppuun muistutus vanhasta markkinoinnin viisaudesta: Kaikki huomio on hyvää huomiota. Ilmainen medianäkyvyys ja päivän polttavaksi puheenaiheeksi nouseminen tuskin haittaa tässä tapauksessa bisnestä.

P.S Huomasitteko muuten, että Iittala poisti kaikki vanhat postauksensa Instagramista ja julistaa puhtaalta pöydältä ”new eraa”? Mahtavaa!

Å Communications on viestintätoimisto, joka ei ihan mahdu viestintätoimiston muottiin. Emme tehneet Iittalan brändiuudistusta, mutta sen sijaan olemme toteuttaneet visuaalisia ilmeitä esimerkiksi Kemiönsaaren kunnalle, Visit Paraisille ja Taiteen talolle. Meille viestintä on kokonaisuus, joka rakentuu niin sisällöllisestä kuin visuaalisesta ilmaisusta. Oletko esimerkiksi uusien verkkosivujen, näyttävän kampanjakonseptin, selkeän viestintäsuunnitelman tai uudistuneen markkinointimateriaalin tarpeessa? Me autamme. Ole yhteydessä: freja.harkke@acomm.fi

Maria Rautio-Runeberg

Viestintäasiantuntija

Freja Harkke

Toimitusjohtaja

Kun kaikki haluavat viestiä vihreydestä, millainen rooli viestintätoimistolla on yritysten viherväittämissä?

Kun kaikki haluavat viestiä vihreydestä, millainen rooli viestintätoimistolla on yritysten viherväittämissä?

Jos saisin kolikon joka kerta kun törmään mainoksissa väittämiin kuten: ”hiilineutraali 2030”, ”Nyt 60% vähemmän pakkausmuovia” tai ”Nyt entistä ympäristöystävällisempi”, minulla olisi… no, aika monta kolikkoa. WWF:n suojeluasiantuntija Helka Julkunen ja Syken tutkija Tero Heinonen sen sijaan aiheuttaisivat kateutta jopa Ankkalinnan vanhassa visukintussa. He nimittäin ovat tutkineet yritysten viherväittämiä ja tutkineet kymmeniä, ellei satoja keissejä.

Å osallistui kesäkuussa WWF:n fasilitoimaan seminaariin liittyen yritysten viherväittämiin. Seminaarissa työnsä tuloksia esittäneet asiantuntijat olivat havainneet yritysten viherväittämissä muutamia yleisimpiä tunnuspiirteitä. Ensinnäkin väittämät sijoittuvat usein melko kaukaiseenkin tulevaisuuteen. Tässä ongelmaksi nousee se, että kuluttajille syntyy yrityksestä ympäristöystävällinen mielikuva, vaikka varsinaiset tavoitteet ovatkin asetettu esimerkiksi vuoteen 2030 tai jopa 2040. Toisekseen väittämät usein koskevat vain yhtä tuotteen osaa tai tuotantoprosessin vaihetta – esimerkiksi kun vain pakkaus (tai pahimmillaan ainoastaan osa pakkauksesta) on tuotettu hiilineutraalisti. Kuluttajalle on kuitenkin voinut markkinoinnin perusteella syntyä mielikuva täysin hiilineutraalista tuotannosta.

Läpinäkyvyyden kannalta yritykselle on erityisen tärkeää avata prosesseja, millä keinoin he aikovat ihan oikeasti olla hiilineutraaleja esimerkiksi vuoteen 2030 mennessä. Millaisia välitavoitteita heillä on? Mitä kaikkea he tekevät juuri nyt tavoitteiden eteen? Tämän kaiken voi helposti kertoa esimerkiksi yrityksen verkkosivuilla. (Vink vink, tsekkaa vaikka Veritakselle tekemämme vastuullisuussivusto!)

Muista avata myös välitavoitteitasi kohti hiilineutraaliutta

Viherväittämien ”vastuuministeri”, työministeri Tuula Haatainen toi omassa puheenvuorossaan esiin tutkimustuloksen, jonka mukaan peräti 42 prosenttia ympäristöväittämistä on joko liioiteltuja, virheellisiä tai harhaanjohtavia. Haataisen mukaan tuotteiden ilmastovaikutukset painavat merkittävästi vastuullisten kuluttajien vaakakupissa. On siis aivan ymmärrettävää, että yhä useampi yritys haluaa ottaa palasensa vastuullisuuskakkua – vaikka se olisikin todellisuudessa täyttä vastuullisuuskukkua.

Haatainen korosti, miten viherväittämiin ja viherpesuun liittyviin ongelmiin on puututtava jo EU-tasolla. Komissiolla onkin käynnissä useita aloitteita, joilla varmistetaan, että EU:ssa tuotetut palvelut ja tuotteet olisivat ympäristötavoitteiden mukaisia. Suomen kantaa maaliskuun lopussa annettuun kiertotalouspakettiin valmistellaan eduskunnan kanssa. Vihreään siirtymään siis ollaan kovasti… eh, siirtymässä, mutta selkeitä EU-tason säätelyjä esimerkiksi mainonnan viherväittämille ei vielä ole.

On siis aivan ymmärrettävää, että yhä useampi yritys haluaa ottaa palasensa vastuullisuuskakkua – vaikka se olisikin todellisuudessa täyttä vastuullisuuskukkua.

Seminaarissa kerrottiin myös yritysten kaipaavan lisätietoa siitä, millaisia hyvät ympäristöväittämät ovat, ja miten niistä tulisi viestiä niin yhteistyökumppaneille kuin kuluttaja-asiakkaille. Kiinnostava kulma on, mikä on viestintätoimiston vastuu yritysten viherväittämissä? Pitäisikö markkinoinnin ja viestinnän asiantuntijoiden toimia portinvartijana yrityksille? Markkinoinnin – jo kenties kirjoitettukin – sääntöhän on, että termit kuten nopein tai paras ovat kiellettyjen listalla. Pitäisikö sääntöihin kirjata myös se, ettei yritystä saa brändätä vastuulliseksi ilman todennettua tutkimusta tai ulkopuolista auditointia? Varoitan kaikkia jo nyt, mark my words: sääntely tulee kiristymään. Niin EU- kuin kansallisellakin tasolla on käynnissä hankkeita, jotka tulevat vaikuttamaan viestinnän ja markkinoinnin ympäristöväittämiin (esimerkiksi EU:n kiertotalouspaketti ja kuluttajaoikeusdirektiivi) jopa seuraamuksien uhalla.

Mutta mistä lähteä liikkeelle vastuullisuusviestintää suunnitellessa? Esimerkiksi seuraavat kolme asiaa on hyvä tarkistaa ennen viherväittämien leipomista osaksi viestintää ja markkinointia:

  1. Onko yritykselläsi tavoitteellinen suunnitelma toimintanne päästöjen vähentämiseksi?
  2. Oletteko määritelleet lähtötasonne? Entä välitavoitteet?
  3. Mitä verkkosivuillanne kerrotaan esim. tavoitteista, toimintatavoista ja päästökompensaatioista?

Haluatko kuulla lisää suositeltavista standardeista? Mitä yrityksenne pitäisi kertoa ja miten? Autamme mielellämme yritystäsi pohtimaan parhaita keinoja viestiä ympäristösuunnitelmistanne. Ota yhteyttä!

Maria Rautio-Runeberg

Viestintäasiantuntija

Sanna Sarelius

Toimitusjohtaja
Å Communications