Kategoria

Ajatuksia

Vastuullinen verkkosuunnittelu, osa 2: Mikä tekee verkkosivusta vihreän?

Vastuullinen verkkosuunnittelu, osa 2: Mikä tekee verkkosivusta vihreän?

Tässä blogisarjassamme pääset tutustumaan vastuullisen verkkosuunnittelun reseptiikkaan. Sarjan toisessa osassa paneudumme vihreään verkkosuunnitteluun ja miten verkkosivuja optimoidaan kestävän kehityksen ja ympäristöystävällisyyden näkökulmasta.

Kun puhumme kestävästä kehityksestä ja ympäristöystävällisyydestä, verkkosivujen optimointi saattaa tuntua pieneltä osalta suurta kokonaisuutta. Striimauspalvelut, tekoälypohjaiset sisällöntuotantopalvelut ja nettipelit kuluttavat kuitenkin yllättävän paljon energiaa. Suomessa tavoitteena on päästötön sähkö vuoteen 2030 mennessä, mutta sähköntuotanto aiheuttaa edelleen huomattavan osan hiilidioksidipäästöistä. Luonnollisesti myös valtavissa datakeskuksissa sijaitsevien palvelinten avulla pyörivillä verkkosivuillakin on ympäristövaikutuksia.

International Energy Agencyn (IEA) vuosittaisen raportin mukaan datakeskukset kuluttivat vuonna 2022 yhteensä 460 terawattituntia sähköä. Ranskassa koko maan yhteenlaskettu sähkönkulutus oli vuonna 2022 yhteensä 460 terawattituntia. Datakeskukset kuluttivat siis sähköä saman verran kuin 68 miljoonan asukkaan valtio. IEA:n mukaan pahimmassa tapauksessa energiankulutus saattaa nousta jopa 1 000 terawattituntiin vuoteen 2026 mennessä.

Internetin tuottama energiankulutus vastaa jopa lentoliikenteen energiankulutusta.

Vuoden 2020 tilaston mukaan internet kulutti jo yhtä paljon energiaa kuin lentoliikenne. Kun huomioi striimauspalvelujen suosion nousun ja tekoälypalveluiden lisääntymisen, kulutuksen tuplaantuminen ei kuulosta mahdottomuudelta.

Yhdysvaltalaisen hiilineutraalisertifikaatteja tarjoavan Web Neutral Projectin mukaan sivuston, jolla on noin 10 000 näyttökertaa kuukaudessa, hiilidioksidipäästöt ovat noin 2 100 kiloa vuodessa – saman verran kuin keskivertosuomalaisen asumisesta aiheutuvat päästöt. Erilaisen energiatuotantojärjestelmän vuoksi Yhdysvalloissa laskettua summaa ei suoraan voi käyttää vertaamaan suomalaisen verkkosivun päästöjä, mutta arvio antaa hieman osviittaa millaisista vaikutuksista meilläkin on kyseessä.

Miten sitten voisimme vaikuttaa verkkosivustojen ympäristövaikutuksiin?

Tässä muutamia esimerkkejä.

1. Kevyt on kaunista

Yksi tärkeimmistä tekijöistä ympäristöystävällisen verkkosivun luomisessa on sisällön keveys ja optimointi. Tämä tarkoittaa sitä, että vältetään raskaita kuvia, videoita ja skriptejä, jotka voivat hidastaa sivuston latautumista ja kuluttaa enemmän energiaa. Optimoidut kuvat ja minimoitu koodi voivat merkittävästi pienentää verkkosivujen kuormitusta ja siten vähentää niiden energiankulutusta.

Nämä toimenpiteet kannattaa tehdä jo heti sivuston ohjelmointivaiheessa, jotta ilmastokuormitus olisi mahdollisimman pieni. Valmiiksi koodatun sivuston optimointi onnistuu myös, mutta voi vaatia paljon uudelleenohjelmointia.

Kun sivusto on kevyt, parantuu samalla myös sivuston latausnopeus.

2. Mobiilioptimointi

Mobiilikäytön kasvu on jatkuvaa ja ilmastokuormituksen kannalta jopa toivottavaa. Mobiililaitteet käyttävät vähemmän energiaa kuin läppärit ja pöytäkoneet. Kannattaa siis panostaa mobiilikäytettävyyteen, jotta sivustosi vierailijat suosisivat enemmän mobiilisivustoa.

3. Ekologiset isännät

Valitsemalla ympäristöystävällisen isännöintipalvelun verkkosivustollesi voit varmistaa, että sivustosi pyörii puhtaamman energian voimalla. Yhä useammat isännöintipalvelut tarjoavat vaihtoehtoja, jotka käyttävät uusiutuvaa energiaa tai ovat sitoutuneet vähentämään hiilijalanjälkeään.

4. Kestävä design

Yksinkertainen ja selkeä design ei ainoastaan tee sivustosta käyttäjäystävällisempää, vaan se myös vähentää tarvittavien resurssien määrää. Lisäksi kannattaa harkita ovatko animaatiot ja liikkuva grafiikka välttämättömiä, sillä ne lisäävät sivuston kuormitusta ja energiankulutusta.

5. Jatkuvaa tekemistä

Ympäristöystävällisen verkkosivun luominen on jatkuva prosessi. On tärkeää seurata sivuston suorituskykyä ja tehdä tarvittavia päivityksiä ja optimointeja säännöllisesti. Teknologian ja parhaiden käytäntöjen kehittyessä voi löytyä uusia tapoja pienentää verkkosivujen ympäristövaikutuksia.

Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi verkkosivuston tekninen rakenne voi vaikuttaa merkittävästi sen energiankulutukseen esimerkiksi välimuistia ja optimointia hyödyntämällä. Jos haluat tietää lisää ekologisesta verkkosuunnittelusta ja kuulla tarjoamistamme ratkaisuista, ole yhteydessä Henrikaan.

Henrika Laurila

Asiakkuuspäällikkö

Vastuullinen verkkosuunnittelu, osa 1: Saavutettava verkkosivu

Vastuullinen verkkosuunnittelu, osa 1: Saavutettava verkkosivu

Tässä blogisarjassamme pääset tutustumaan vastuullisen verkkosuunnittelun reseptiikkaan. Sarjan ensimmäisessä osassa käsittelemme saavutettavuuden perusteita. Olemme koonneet tähän vinkkejä siitä, miten voit varmistaa verkkosivustosi saavutettavuuden.

Saavutettavuus on yhteiskunnallisesti erittäin merkityksellistä. Se luo tasa-arvoa ja mahdollistaa sen, että kuka tahansa pystyy käyttämään ja ymmärtämään verkkosisältöjä. Ikäihmisillä, vammaisilla sekä ihmisillä, joilla on kognitiivisia haasteita, tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet käyttää verkkosivuja ja -palveluja.

Saavutettavat verkkosisällöt palvelevat sellaisiakin käyttäjiä, joilla ei ole esimerkiksi näkö- tai kuulovammaa tai kognitiivisia haasteita. Verkkosivuilla käytettävässä kielessä kannattaa myös huomioida ne, jotka eivät puhu äidinkielenään verkkosivuilla käytettyä kieltä, kuten myös ne, joille verkkosivustoilla yleisesti käytetty kieli ei ole tuttua, esimerkiksi ikäihmiset.

Saavutettavuus vaatii eri ratkaisuja eri käyttäjäryhmille

Saavutettavuus voi näkyä sivustolla esimerkiksi ulkoasuun, toimintoihin tai sisältöihin liittyvinä ominaisuuksina.

Suomessa on arviolta 55 000 näkövammaista. Verkkosisältöihin on päästävä käsiksi myös erilaisten avustavien teknologioiden kuten ruudunlukijoiden, ruudunsuurentajien ja erilaisten puhe tekstiksi -ohjelmien avulla. Näkövammaiset voivat käyttää tekstipohjaisia selainohjelmia. Näytönlukuohjelmat muuttavat verkkosivuston tekstin puheeksi ja lukevat kuvat tai muun ei-tekstisisällön, kuten esimerkiksi videon, kuvan -määritteen mukaan.

Kuulovammaisille käyttäjille luodaan tekstivaihtoehtoja äänisisällölle, esimerkiksi videot tekstitetään puhutulle kielelle.

Niille, joilla on motorisia haasteita esteettömät käyttöliittymät ja navigointijärjestelmät ovat tärkeitä. Käyttäjät, joilla on kognitiivisia haasteita puolestaan hyötyvät selkeistä ja yksinkertaisista käyttöliittymistä.

Saavutettavan verkkosivuston merkkejä

Saavutettavasta verkkosivusuunnittelusta hyötyvät kaikki. Jotkut meistä katsovat videoita mykistettyinä, jolloin videotekstitys on tärkeää. Kontrastinen teksti näkyy paremmin kirkkaassa auringonvalossa, joten siitä ei hyödy pelkästään näkövammaiset. Saavutettavuuteen liittyy monta osa-aluetta, joiden pitää huomioida sivuston suunnittelussa ja tuotannossa. Tässä niistä lyhyesti:

Värit

Visuaalisuudessa ja verkkosivujen graafisissa ilmeissä täytyy ottaa huomioon myös näkövammaiset. Jos kuva sisältää tärkeää informaatiota, se pitää välittää myös niille, jotka eivät kuvaa näe. Lisäksi värien kontrastien pitää olla tarpeeksi isot, jotta ne ovat saavutettavia ja tekstit helposti luettavissa. Esimerkiksi Sibelius-museon sivuilla näyttävät tältä:

Rakenne ja otsikointi

Tekstin rakenteeseen ja tyyliin liittyy kaikkia käyttäjäryhmiä palvelevia saavutettavuusohjeita. Tärkeimpiä huomioita sivuston otsikkorakenteeseen liittyvät otsikointiin. Otsikkorakenteita ei esimerkiksi voi korvata lihavoimalla otsikon tekstiä ja pääotsikoita voi olla vai yksi per sivu. Pääotsikko selostaa mistä sivulla kerrotaan.

Saavutettava menurakenne voi näyttää esimerkiksi tältä:

Linkit

Ulkoisia linkkejä merkataan yleisesti käytetyllä nuoli-ikonilla. Mikäli tekstissä on ulkoisia linkkejä, linkin nimen pitää kertoa mitä linkin painamisesta tapahtuu, esimerkiksi ”Lue lisää selkeäkielisyydestä”. Linkkejä ei myöskään pidä laittaa avautumaan uuteen ikkunaan, koska näytönlukijaa käyttävä ei pysty palaamaan alkuperäiselle sivulle. Alleviivaus on myös varattu linkeille, eli teksteissä ei pidä alleviivata sanoja.

Saavutettavuus on monella tapaa yhteiskunnallisesti merkityksellistä. On tärkeää, että kuka tahansa pystyy käyttämään ja ymmärtämään verkkosisältöjä.

Saavutettavuus vaatii jatkuvaa arviointia ja kehittämistä

Å Communicationsin asiakaskunnassa on paljon organisaatiota, joiden toiminta vaatii, että heidän verkkosivustonsa ovat saavutettavat. Olemme perehtyneet Euroopan parlamentin ja neuvoston saavutettavuusdirektiivin WCAG-ohjeistukseen ja tarjoamme asiakkaillemme erityyppisiä saavutettavuuspalveluja. Saavutettavuusdirektiivi kattaa lähes 50 vaatimusta ja se on jaettu kolmeen eri tasoon: A-, AA- ja AAA-taso.

Saavutettavuuden A-taso varmistaa vähimmäisvaatimukset, kuten alt-tekstit kuvia varten. AA-taso lisää vaatimuksia, kuten kontrastisuhde tekstin ja taustan välillä. AAA-taso edellyttää vielä korkeampia standardeja, kuten laajempaa tekstitystä ja vielä parempaa navigointia.

Saavutettavuus on käyttäjäystävällisen verkkosivuston perusta, jonka takia yleensä huomioimme saavutettavuuskriteereitä myös silloin kun asiakas ei vaadi sivustoltaan tietyn saavutettavuustason täyttämistä. Sivuston saavutettavuustasosta riippumatta saavutettavuus vaatii jatkuvaa arviointia ja kehittämistä.

Käy tutustumassa muutamaan suunnittelemaamme saavutettavaan sivustoon:

sibeliusmuseum.fi

casahaartman.fi

etthem.fi

Blogisarjan seuraavassa osassa käsittelemme verkkosivuja kestävän kehityksen ja ympäristöystävällisyyden näkökulmasta. Miten optimoida ympäristöystävälliset verkkosivut?

Saavutettavuuspalveluihimme kuuluvat esimerkiksi saavutettavuusselosteen tekeminen, asiakkaan konsultointi mahdollisista saavutettavuuteen liittyvistä asioista heidän verkkosivuillaan tai sivuston saavutettavuussopeutuksen tekeminen. Mietitkö miten tehdä omasta sivustostasi saavutettavan? Tai onko sinulla tarvetta saavutettavalle verkkosivulle? Autamme mielellämme! Ole yhteydessä Henrikaan ja sovi tapaamisesta.

Kiinnostaako Å? Ota meidät seurantaan Instassa, Facebookissa ja LinkedInissä.

Henrika Laurila

Asiakkuuspäällikkö

Iittalan uusi logo ja epäsuosittu mielipide

Iittalan uusi logo ja epäsuosittu mielipide

Verkkokeskusteluissa on vuosia käytetty termiä ”unpopular opinion” silloin, kun oma mielipide on jotenkin ristiriidassa yleisen mielipiteen kanssa. Ullanlinnalaisessa kahvilassa ei kannata huudella miten nerokas sarja Tempparit on – ellei tietenkin sitten katso sitä ironisesti. Graafikkopiireissä taas ei välttämättä kannata ylistää PowerPointin tai Canvan näppäryyttä.

Suomalaisessa markkinointimaailmassa tällä hetkellä kuumin puheenaihe on ehdottomasti Iittalan uusi logo ja uudistettu, rohkeampi brändi-ilme. ”En ymmärrä miksi toimivaa brändiä pitää uudistaa!”, ”Kyllä nyt Sarpaneva pyörii haudassaan”. Helsingin Sanomat jopa huusi otsikossaan ”Iittala uudisti ilmeensä täysin – kuluttajat tyrmistyivät”.

Markkinointi-ihmiset huutavat rohkeuden perään, pitäen itseään edistysmielisinä ”trend settereinä”. Kuitenkin nimenomaan he ovat kovaäänisimpinä tyrmistymässä, kun mikä tahansa yritys brändää itsensä uudelleen. Eräs markkinointi-ihminen jopa summasi Facebookissa alalla vallitsevan ilmapiirin hyvin: Jokainen isomman brändin visuaalisen ilmeen uudistus menee aina metsään. Miten tähän voisi edes vastata? Onko kilpailijoiden töille naureskelu ja niiden lyttääminen sisäsyntynyt suunnittelijan luonteenpiirre?

Kuva: Fiskars Finland Oy Ab

Visuaaliseen ilmeeseen tietysti lukeutuu paljon muutakin kuin pelkkä logo. Se on yhdistelmä kuvamaailmasta, väreistä, fonteista, visuaalisista elementeistä ja etenkin niistä välittyvästä fiiliksestä. Iittalankin brändiuudistusta ovat lukuisat alan ammattilaiset työstäneet varmasti satoja tunteja, eikä se kaikki aika todellakaan ole käytetty logon uudistamiseen. Taustalla on usein perusteelliset workshopit asiakkaan kanssa, asiakastutkimukset, kyselyt, lukuisat palaverit ja useampi korjaus- ja kommentointikierros. Visuaalisen ilmeen toimitusprosessi ei (juuri) koskaan ole ”avaimet käteen” -prosessi, jossa tilaaja kertoo haluavansa uuden logon, graafikko saa vapaat kädet ja viikon päästä logo on valmis ja printattuna tuotteisiin.

Jos kurkistaa Iittalan uuden visuaalisen ilmeen kuoren alle, voi sieltä erotella nopealla vilkaisulla muutamia pääajatuksia siitä, mitä uudella ilmeellä halutaan viestiä. Juju pitkien viivojen välistyksessä (silmiinpistävä kerning I- ja T-kirjaimissa) kielii halusta herättää katsojan huomio (”miksi tämä näyttää vähän hassulta?”), vuosiluvun lisääminen logon alle taas huutaa perinteistä, samoin Kalevalan monelle mieleen tuova fontti. Brändikuvissa taas ikään kuin näitä perinteitä vastaan taistelee moniääninen ja räväkkä kuvakieli. Paradoksit yleensä toimivat.

Meneekö oikeasti jokaisen isomman brändin visuaalinen uudistus aina metsään?

Mutta niin, se epäsuosittu mielipide. Ottamatta suoranaisesti kantaa uuden ilmeen onnistumiseen tai epäonnistumiseen (vaatinee totuttelua), Iittalan brändi kaipasi uudistusta ja nuorennusleikkausta. Ulkomaille suuntautuvalle liiketoiminnalle ja uuteen asiakaskuntaan vetoaminen ei voi kumarrella Sarpanevan perinnölle. 20-vuotias tukholmalainen ei voisi vähemmän välittää skumppalasiensa i-tarroista.

Niin ja vielä loppuun muistutus vanhasta markkinoinnin viisaudesta: Kaikki huomio on hyvää huomiota. Ilmainen medianäkyvyys ja päivän polttavaksi puheenaiheeksi nouseminen tuskin haittaa tässä tapauksessa bisnestä.

P.S Huomasitteko muuten, että Iittala poisti kaikki vanhat postauksensa Instagramista ja julistaa puhtaalta pöydältä ”new eraa”? Mahtavaa!

Å Communications on viestintätoimisto, joka ei ihan mahdu viestintätoimiston muottiin. Emme tehneet Iittalan brändiuudistusta, mutta sen sijaan olemme toteuttaneet visuaalisia ilmeitä esimerkiksi Kemiönsaaren kunnalle, Visit Paraisille ja Taiteen talolle. Meille viestintä on kokonaisuus, joka rakentuu niin sisällöllisestä kuin visuaalisesta ilmaisusta. Oletko esimerkiksi uusien verkkosivujen, näyttävän kampanjakonseptin, selkeän viestintäsuunnitelman tai uudistuneen markkinointimateriaalin tarpeessa? Me autamme. Ole yhteydessä: freja.harkke@acomm.fi

Maria Rautio-Runeberg

Viestintäasiantuntija

Freja Harkke

Toimitusjohtaja

Kun kaikki haluavat viestiä vihreydestä, millainen rooli viestintätoimistolla on yritysten viherväittämissä?

Kun kaikki haluavat viestiä vihreydestä, millainen rooli viestintätoimistolla on yritysten viherväittämissä?

Jos saisin kolikon joka kerta kun törmään mainoksissa väittämiin kuten: ”hiilineutraali 2030”, ”Nyt 60% vähemmän pakkausmuovia” tai ”Nyt entistä ympäristöystävällisempi”, minulla olisi… no, aika monta kolikkoa. WWF:n suojeluasiantuntija Helka Julkunen ja Syken tutkija Tero Heinonen sen sijaan aiheuttaisivat kateutta jopa Ankkalinnan vanhassa visukintussa. He nimittäin ovat tutkineet yritysten viherväittämiä ja tutkineet kymmeniä, ellei satoja keissejä.

Å osallistui kesäkuussa WWF:n fasilitoimaan seminaariin liittyen yritysten viherväittämiin. Seminaarissa työnsä tuloksia esittäneet asiantuntijat olivat havainneet yritysten viherväittämissä muutamia yleisimpiä tunnuspiirteitä. Ensinnäkin väittämät sijoittuvat usein melko kaukaiseenkin tulevaisuuteen. Tässä ongelmaksi nousee se, että kuluttajille syntyy yrityksestä ympäristöystävällinen mielikuva, vaikka varsinaiset tavoitteet ovatkin asetettu esimerkiksi vuoteen 2030 tai jopa 2040. Toisekseen väittämät usein koskevat vain yhtä tuotteen osaa tai tuotantoprosessin vaihetta – esimerkiksi kun vain pakkaus (tai pahimmillaan ainoastaan osa pakkauksesta) on tuotettu hiilineutraalisti. Kuluttajalle on kuitenkin voinut markkinoinnin perusteella syntyä mielikuva täysin hiilineutraalista tuotannosta.

Läpinäkyvyyden kannalta yritykselle on erityisen tärkeää avata prosesseja, millä keinoin he aikovat ihan oikeasti olla hiilineutraaleja esimerkiksi vuoteen 2030 mennessä. Millaisia välitavoitteita heillä on? Mitä kaikkea he tekevät juuri nyt tavoitteiden eteen? Tämän kaiken voi helposti kertoa esimerkiksi yrityksen verkkosivuilla. (Vink vink, tsekkaa vaikka Veritakselle tekemämme vastuullisuussivusto!)

Muista avata myös välitavoitteitasi kohti hiilineutraaliutta

Viherväittämien ”vastuuministeri”, työministeri Tuula Haatainen toi omassa puheenvuorossaan esiin tutkimustuloksen, jonka mukaan peräti 42 prosenttia ympäristöväittämistä on joko liioiteltuja, virheellisiä tai harhaanjohtavia. Haataisen mukaan tuotteiden ilmastovaikutukset painavat merkittävästi vastuullisten kuluttajien vaakakupissa. On siis aivan ymmärrettävää, että yhä useampi yritys haluaa ottaa palasensa vastuullisuuskakkua – vaikka se olisikin todellisuudessa täyttä vastuullisuuskukkua.

Haatainen korosti, miten viherväittämiin ja viherpesuun liittyviin ongelmiin on puututtava jo EU-tasolla. Komissiolla onkin käynnissä useita aloitteita, joilla varmistetaan, että EU:ssa tuotetut palvelut ja tuotteet olisivat ympäristötavoitteiden mukaisia. Suomen kantaa maaliskuun lopussa annettuun kiertotalouspakettiin valmistellaan eduskunnan kanssa. Vihreään siirtymään siis ollaan kovasti… eh, siirtymässä, mutta selkeitä EU-tason säätelyjä esimerkiksi mainonnan viherväittämille ei vielä ole.

On siis aivan ymmärrettävää, että yhä useampi yritys haluaa ottaa palasensa vastuullisuuskakkua – vaikka se olisikin todellisuudessa täyttä vastuullisuuskukkua.

Seminaarissa kerrottiin myös yritysten kaipaavan lisätietoa siitä, millaisia hyvät ympäristöväittämät ovat, ja miten niistä tulisi viestiä niin yhteistyökumppaneille kuin kuluttaja-asiakkaille. Kiinnostava kulma on, mikä on viestintätoimiston vastuu yritysten viherväittämissä? Pitäisikö markkinoinnin ja viestinnän asiantuntijoiden toimia portinvartijana yrityksille? Markkinoinnin – jo kenties kirjoitettukin – sääntöhän on, että termit kuten nopein tai paras ovat kiellettyjen listalla. Pitäisikö sääntöihin kirjata myös se, ettei yritystä saa brändätä vastuulliseksi ilman todennettua tutkimusta tai ulkopuolista auditointia? Varoitan kaikkia jo nyt, mark my words: sääntely tulee kiristymään. Niin EU- kuin kansallisellakin tasolla on käynnissä hankkeita, jotka tulevat vaikuttamaan viestinnän ja markkinoinnin ympäristöväittämiin (esimerkiksi EU:n kiertotalouspaketti ja kuluttajaoikeusdirektiivi) jopa seuraamuksien uhalla.

Mutta mistä lähteä liikkeelle vastuullisuusviestintää suunnitellessa? Esimerkiksi seuraavat kolme asiaa on hyvä tarkistaa ennen viherväittämien leipomista osaksi viestintää ja markkinointia:

  1. Onko yritykselläsi tavoitteellinen suunnitelma toimintanne päästöjen vähentämiseksi?
  2. Oletteko määritelleet lähtötasonne? Entä välitavoitteet?
  3. Mitä verkkosivuillanne kerrotaan esim. tavoitteista, toimintatavoista ja päästökompensaatioista?

Haluatko kuulla lisää suositeltavista standardeista? Mitä yrityksenne pitäisi kertoa ja miten? Autamme mielellämme yritystäsi pohtimaan parhaita keinoja viestiä ympäristösuunnitelmistanne. Ota yhteyttä!

Maria Rautio-Runeberg

Viestintäasiantuntija

Sanna Sarelius

Toimitusjohtaja

Tanssiko TikTok tiensä vuoden 2022 tärkeimmäksi somemarkkinoinnin kanavaksi?

Tanssiko TikTok tiensä vuoden 2022 tärkeimmäksi somemarkkinoinnin kanavaksi?

TikTokin potentiaali sujuvassa videoiden suurkulutuksessa huomattiin viimeistään Ukrainan sodan syttymisen myötä. Sovellus on kuitenkin ollut nousukiidossa jo pitkän aikaa ja siitä povataan vuoden 2022 tärkeintä sosiaalisen median alustaa. Suuren käyttäjämäärän myötä myös käyttötarkoitukset ovat monipuolistuneet ja sovellusta käyttävät aktiivisesti niin viralliset uutismediat  eri alojen asiantuntijat kuin kuluttajabrändit.

Alun perin teinien suosimalla, tanssitrendien jakamiseen tarkoitetulla sovelluksella on tänä päivänä yli miljardi käyttäjää. Myös Suomessa mainostyökalun perusteella käyttäjiä on jo yli miljoona, eikä sovelluksen voimaa sosiaalisen median vaikutuskanavana voi enää vähätellä. Mutta kuinka TikTokissa toimitaan ?

Selkeästi mainoksiksi mielletyt videot eivät saa kannatusta, vaan sovelluksessa hyväksyntää niittävät inhimilliset käyttäjät. Eri alojen asiantuntijat markkinoivat osaamistaan luomalla vaikuttajasisältöä hyödyntäen trendien tarjoamaa näkyvyyttä ja ajankohtaisuutta.

Tärkeää on myös tarttua kommenteissa esiintyviin toiveisiin ja kysymyksiin – kommenttiketjussa seuraajat kertovat suoraan sen, millainen sisältö kiinnostaa ja avoin kommunikaatio juurruttaa markkinoijan osaksi yhteisöä.

Suomalaisia asiantuntijakasvoja TikTokissa ovat muun muassa taideasiantuntija Pauliina Laitinen, muoti- ja kauneusalan toimittaja Kaisa Virtanen sekä psykoterapeutti Ville Merinen. Kuluttajabrändeistä esimerkiksi Elisa ja Pentik rakentavat yhteyttä kuluttajaryhmiin helpommin lähestyttävällä sisällöntuotannolla.

Trendaavat äänet ja vahva algoritmi

TikTokin käyttäjämäärä on valtava. Markkinoijan näkökulmasta on tärkeä muistaa, että alusta tavoittaa (ainakin vielä tällä hetkellä) erityisesti nuoremman sukupolven, joka ei ole yhtä aktiivinen esimerkiksi  myös vanhemmat sukupolvet ovat löytäneet TikTokin.

Instagramissa jaettavat kuvameemit jäävät TikTokissa sivuun. Tässä ympäristössä huumoria luodaan legendoiksi muodostuvista ääniraidoista yhdistelemällä niitä ajankohtaisiin teemoihin. Yhtä tärkeää on tunteita herättävä tai harrastuksiin ja tiedonhankintaan liittyvä sisältö.

Käyttäjät voivat myös helposti jakaa videoita duetoi– tai parsi-toiminnoilla. Näissä osallistavissa toiminnoissa toisen käyttäjän luoman videon rinnalle tai jatkeeksi kuvataan oma reaktio tai vastaus. Onnekkaat voivat saada idolinsa reaktion omaan cover-videoon tämän kappaleesta tai jopa työpaikan: Burger King julkaisi helmikuussa humoristisen työhaastatteluvideon, johon käyttäjä saattoi kuvata oman vastauksen duetoimalla. Duetoitu video toimi hakemuksena yrityksen kesätyöpaikkoihin.

Sovelluksen algoritmi on erittäin kehittynyt. Käyttäjä saa helposti tunteen siitä, että Sinulle-syöte lukee ajatuksia.

Suosittelualgoritmi kerääkin dataa tehokkaasti: muun muassa tykkäykset, videoiden pysäytykset, videokatselujen kestot ja videoiden pois pyyhkäisyt vaikuttavat kaikki siihen, mitä sisältöä sovellus käyttäjälleen tarjoaa. Minuutissa algoritmi kerää keskimäärin 5–6 tiedonjyvää käyttäjän kiinnostuksen kohteista.

Loputtoman virran kiinnostavaa sisältöä tarjoava syöte koukuttaa!

Millä hinnalla saavutat kohderyhmäsi?

TikTokin hinta-tavoitettavuus-suhde on edullinen, eikä mainostamiseen tarvita omaa käyttäjätiliä. TikTokin mainonnassa käytettävä kuukausittainen minimisumma on noin 600 euroa, mutta näkyvyyttä kertyy paljon ja  CPM-hinta (Cost Per Mille) on noin 0,50–1,20 euroa. CPC-hinta (Cost Per Click) on alimmillaan keskimäärin 0,05 euroa.

TikTokin mainoksia voi kohdentaa demografisten määrittäjien lisäksi muun muassa lookalike-yleisöjen sekä sovelluskäyttäytymisen mukaan. Top View -mainokset näkyvät käyttäjälle tämän ensin avatessa sovelluksen. In Feed -mainokset puolestaan näkyvät tavallisten julkaisujen joukossa.

TikTokissa on myös mahdollista kerätä liidejä. Käyttäjä voi avata liidilomakkeen videon alalaidassa näkyvästä CTA-painikkeesta (Call To Action), josta lomake aukeaa suoraan sovelluksessa. Käyttäjä tunnistaa mainokset Sponsored-merkinnästä ja voi ohittaa ne samalla tavalla kuin tavalliset julkaisut.

Muuttuuko sisällöntuotannossa mikään?

TikTokissa tärkeintä valuuttaa ovat hyvät ideat. Vaikka olennainen osa sovelluksen maailmaa on hypätä mukaan eri trendeihin, on videoon tarkoitus lisätä ripaus omaa luovuutta. Markkinoinnissa trendien hyödyntäminen vaatii sovelluksen aktiivista käyttöä ja nopeaa reagointikykyä.

Aivan täysin trendien armoilla ei kuitenkaan olla, sillä koukuttavaa sisältöä voi luoda myös muilla keinoin. Tällöin sisällönsuunnittelussa tulee pyrkiä profiloitumaan seuraajiin vetoavalla, aidolla ja kommunikoivalla tavalla – olipa valitsemasi TikTok-identiteetti sitten humoristinen, tunteikas tai asiantunteva.

Loppujen lopuksi TikTok-markkinoinnin hallitsemisessa on kyse oman kohderyhmän tuntemisesta, ydinviestien kiteyttämisestä sekä kyvystä laatia kiinnostavaa sisältöä niiden ympärille. Ollaan siis markkinoinnin perusasioiden äärellä.

Ovatko termit spark ad tai post-roll sinulle tuntemattomia? Tai haluatko löytää juuri sinulle oikean vaikuttajayhteistyötahon? Kun kaipaat apua sosiaalisen median hallitsemisessa tai maksetun sisällön luomisessa, ota meihin yhteyttä! 

Sanna Sarelius

Toimitusjohtaja

Freja Harkke

Projektipäällikkö

Hanna Sjöbring

Projektijohtaja

Kun markkinointipäällikkö ulkoistettiin – Hansakorttelin kokemuksia

Kun markkinointipäällikkö ulkoistettiin – Hansakorttelin kokemuksia

Vuoden 2020 syyskuussa asiakkuuspäällikkömme Hanna Sjöbring siirtyi kauppakeskusmaailmaan tekemään Hansakorttelissa vanhempainvapaan sijaisuutta vuokrattuna markkinointiresurssina. Hansakorttelissa markkinointia hoitaa markkinointipäällikkö yhdessä taitavien yhteistyökumppaneiden kanssa.

Kokemuksia markkinointipäällikön tehtävän ulkoistamisesta

Kauppakeskusjohtaja Timo Palviainen, Hansakortteli

“Ulkoistaminen sujui erittäin hyvin. Saimme Hansakorttelin markkinoinnin hoidettua tehokkaasti koko äitiysloman ajan, ilman katkoksia. Saimme aikaan myös useita hyviä uudistuksia, kuten digimainonnan kanavien lisäämistä, uutiskirjeen lanseerauksen ja konseptiuudistuksia. Lisäksi saimme markkinoinnin tehon seurantaan uusia työkaluja.

Toimeksianto täytti odotukseni täysin. Sopimuksessa määritellyt asiat tulivat tehdyiksi, ja markkinointipäällikkömme oli mukava palata takaisin töihin, kun asiat oli hoidettu erinomaisesti hänen poissaolonsa aikana. Myös uusia kehitysasioita oli vireillä ja tulevien kuukausien toimintasuunnitelmat olivat pohdittuina.

Palvelun parhaita puolia olivat helppous ja vaivattomuus. Saimme tiimimme uuden jäsenen, joka hoiti määrätyt tehtävät ilman koulutuksia tai pitkiä perehdytysjaksoja.

Meillä kaikki onnistui hyvin ja Å:n kanssa tekemämme henkilövalinta osui nappiin, joten on vaikea löytää kehittämiskohdetta.”

Å Communicationsin Hannan kokemuksia

“Hansakorttelissa työskentely oli todella hauskaa ja haastavaa! Jokainen päivä oli oikeasti erilainen, ja työn jäljen näki heti käytännössä. Työtehtävät eivät olisi voineet olla monipuolisemmat. Yhtenä päivänä tein vuosisuunnitelmaa seuraavalle vuodelle ja toisena päivänä huolehdin siitä, että tänäkin vuonna Hansakorttelin jouluvalot ovat kaupungin hienoimmat.

Eniten minua jännitti, miten tiimiin pääsee mukaan ulkopuolisen konsultin asemassa. Tämä huoli osoittautui aivan turhaksi, sillä sain vakituiselta markkinointipäälliköltä erittäin kattavan neljän viikon perehdytyksen, joka käsitti niin käytännön tehtävät kuin kauppakeskusmaailman trendit. Tiimi otti minut avosylin vastaan ja myös yhteistyökumppaneiden kautta sain paljon tukea käytännön asioissa.

Vuosina 2017–2019 Hansakorttelissa tehtiin suuri remontti ja visuaalinen ilme uudistettiin todella hienosti, joten kaikki tarvittavat markkinoinnin työkalut olivat valmiina aloittaessani työt. Tarvittaessa sain myös tukea, apua ja ideoita Å-kollegoiltani.”

Mikä vuokramarkkinointipäällikkö?

Å Communications lanseerasi keväällä 2020 uuden palvelun, markkinoinnin ulkoistamismallin, jossa markkinointipäällikön osaamista tarjotaan vuokralle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että joku Å Communicationsin kokeneista viestintäkonsulteista ottaa vetovastuun yrityksen markkinoinnin suunnittelusta ja toteutuksesta. Hän toimii joko osana markkinointi- ja viestintäosastoa tai itsenäisenä konsulttina johtaen markkinointia yrityksen yhteistyökumppaneiden kanssa.

Malli sopii erityisesti määräaikaisiin tarpeisiin, esimerkiksi vanhempainvapaiden, pidempien sairaspoissaolojen tai opintovapaiden ajaksi. Myös organisaatiomuutosten tai isojen kehitysprosessien aikana organisaatioissa saattaa syntyä tarve markkinointi- ja viestintäosaston väliaikaiseen vahvistukseen. Markkinointipäällikkö on organisaatiosi käytettävissä sovitusti kokopäiväisenä resurssina tai muutamana päivänä viikossa.

Kiinnostaako sinua markkinointipäällikön vuokraus? Ota yhteyttä, niin kerromme, miten voimme auttaa sinun organisaatiotasi! Lue myös artikkelimme markkinoinnin ulkoistamisesta täällä.

Sanna Sarelius

Toimitusjohtaja

Freja Harkke

Projektipäällikkö

Hanna Sjöbring

Projektijohtaja

Suomen Tukholman-instituutin graafisessa ilmeessä yhdistyy muotoilu, taide ja luonto

Suomen Tukholman-instituutin graafisessa ilmeessä yhdistyy muotoilu, taide ja luonto

Suomen Tukholman-instituutin tehtävänä on edistää ruotsalaisen ja suomalaisen kulttuurielämän yhteistyötä, esimerkiksi tiedottamalla suomalaista kulttuuria esittelevistä tahoista Ruotsissa, sekä esittämällä uusia suomalaisia elokuvia yli 50 paikkakunnalla Ruotsissa. Ruotsinsuomalaisille instituutti tarjoaa mm. lasten- ja aikuistenteatteria suomeksi. Lisäksi instituutilla on kirjasto- ja kurssitoimintaa sekä laaja yhteistyö suomalaisen ja ruotsalaisen elinkeinoelämän kanssa.

Vuosina 2020–2021 Å Communications uudisti Suomen Tukholman-instituutin visuaalisen ilmeen ja kehitti instituutille uudet WordPress-pohjaiset verkkosivut osana laajempaa brändinkehitystyötä. Uusi visuaalinen ilme ja logo olivat brändinkehittämisen keskiössä. Asiakkaan toiveena oli luoda ilme, joka poikkeaa perinteisestä sinivalkoisesta traditiosta ja viestii instituutista yhdistävänä tekijänä naapurimaiden välillä. Logon symboli on hakenut inspiraatiota muun muassa suomalaisesta veistostaiteesta, räsymatoista ja käsityöperinteestä, ääniaalloista ja musiikista, revontulista sekä yleisökirjastoista.

Å suunnitteli myöhemmin myös instituutin elokuvatoiminnan Ny Finsk Filmin ilmeen sekä julisteilmeen lastenkirjallisuusnäyttelylle Matka yli Itämeren – En resa över Östersjön. Keksimme myös nimen ja loimme logon Tur-retur -hankkeelle, joka edistää työllistymistä Itämeren molemmin puolin ja helpottaa Ruotsiin muuttaneiden suomalaisten paluumuuttoa Suomen työmarkkinoille.

Å Communicationsin verkkokehityksen, visuaalisen suunnittelun ja brändinkehittämisen palvelut taipuvat hyvin kansainvälisiin ja kaksikielisiin projekteihin. Tekstisuunnittelu kahdelle kielelle vaatii muun muassa hahmotuskykyä siitä, mitkä sanavalinnat saadaan toimimaan molemmilla kielillä.

Jos kaipaat apua brändin uudistamisessa tai verkkosivujen luomisessa, ota meihin yhteyttä!

Sanna Sarelius

Toimitusjohtaja

Freja Harkke

Projektipäällikkö

Hanna Sjöbring

Projektijohtaja

Markkinointipäällikön vuokraaminen – mitä se tarkoittaa?

Markkinointipäällikön vuokraaminen – mitä se tarkoittaa?

Markkinointipäällikön vuokraaminen tai markkinoinnin osittainen ulkoistaminen ei enää ole äärimmäisen poikkeuksellista. Väliaikaiset ja projektiluontoiset toimeksiannot ovat yleistyneet myös markkinoinnin alalla. Työvoiman vuokraamisen ytimessä on resurssien tehokkaampi hyödyntäminen. Perinteistä työvoiman vuokrausta on harjoitettu jo pidemmän aikaa esimerkiksi vähittäiskaupan ja ravitsemusalan sektorilla, mutta viime vuosina suosiotaan on nostanut myös asiantuntijapalveluiden lyhytaikainen hyödyntäminen vuokraamalla. 

Asiantuntijapalvelun vuokraamista voi verrata esimerkiksi jo vakiintuneeseen autoleasing-palveluun, jossa palveluntarjoaja hoitaa puolestasi kaiken auton omistamisesta koituvat lisäkustannukset: polttoaine (palkka), vakuutusmaksut (työnantajan sosiaaliturvamaksut), parkkimaksut (uusimmat työvälineet), pakolliset korjaukset (viimeisimmät alan koulutukset) ja autotallin vuokrat (loma-ajan palkat ja sijaiset).  

Näin ollen kiinteällä kuukausikustannuksella vältät monta pienempää kustannusta, joten asiantuntijan vuokraaminen saattaa olla pienelle organisaatiolle jopa edullisempi vaihtoehto. 

Å Communications on toiminut ulkoistettuna markkinoinnin asiantuntijana monella alalla. Palvelumallissamme joku meistä (sinulle ehkä jo tuttu yhteyshenkilö!) siirtyy yrityksesi käyttöön hoitamaan markkinointia ennalta määrätylle ajanjaksolle. Voit turvallisin mielin ulkoistaa koko markkinointisi meille. Autamme sinua esimerkiksi sijaisuuksien täyttämisessä tai ruuhkahuippujen tasoittamisessa, ja kauttamme käytettävissäsi on myös laaja freelancer-verkostomme.  

Nopea rekrytointi on kallista – ja aina myös riski 

Muuttuiko markkinointi- ja viestintätiimisi tilanne odottamattomasti? Tarvitsetko lisävoimia suuremman projektin läpivientiin tai etsitkö sopivaa sijaista esimerkiksi vanhempainvapaan ajaksi? 

Nopeat rekrytoinnit saattavat olla haastavia tai kalliita toteuttaa ja pahimmassa tapauksessa johtaa virhearvioihin. Jos tarvitset apua väliaikaisesti ja nopealla aikataululla, voi markkinointipäällikön vuokraus olla oikea ratkaisu. Meidän kauttamme saat kokeneen henkilön luotsaamaan markkinointiasi tai viestintääsi, kunnes olet löytänyt uuden vakituisen työntekijän.  

Parhaimmillaan vuokrattu markkinointipäällikkö voi tuoda organisaatiollesi uusia ideoita ja kehittää olemassa olevia toimintatapoja. Ulkopuolinen henkilö voi sujuvasti auttaa sparraamaan tiimiäsi uuden edessä ja helpottaa esimerkiksi siirtymää digimarkkinointiin. Uusien näkökulmien avulla voit modernisoida markkinointistrategiaasi ja tehostaa budjetin käyttöä. 

Laajenna organisaatiosi osaamista 

Asiantuntijan vuokraaminen markkinointi- ja viestintätiimiisi voi alkuun tuntua vieraalta ajatukselta, koska ammattitaitoisia tekijöitä löytyy jo talosta. Jos kuitenkin huomaat tarvitsevasi laajempaa osaamista nopeasti, ja kenties uudelta liiketoiminta-alalta, voi tietotaidon vuokraaminen olla siihen nopea ja tehokas ratkaisu.  

Konsulteillamme on kymmenien vuosien kokemusta eri aloilta – voimme tukea organisaatiotasi muun muassa rahoitus-vakuutus-, teknologia- sekä kulttuuri- ja kunta-alan tuntemuksellamme. Tehokas projektinjohtaminen on osa konsulttiemme työarkea, joten isotkaan projektit eivät tunnu ylivoimaisilta. 

Lue asiakkuuspäällikkömme Hanna Sjöbringin kokemuksista Hansakorttelin vuokrattuna markkinointipäällikkönä täältä. 

Jos sinulla on tarve markkinointipäällikön vuokraukselle, ota rohkeasti yhteyttä! Yhdessä räätälöimme juuri sinun organisaatiollesi sopivan mallin markkinoinnin ulkoistamiseen.

Sanna Sarelius

Toimitusjohtaja

Freja Harkke

Projektipäällikkö

Hanna Sjöbring

Projektijohtaja

Instagram päivittää syöteasetuksensa – miten se vaikuttaa sisällönsuunnitteluun?

Instagram päivittää syöteasetuksensa – miten se vaikuttaa sisällönsuunnitteluun?

Instagram esitteli alkuvuonna uusia uutissyöteasetuksia. Luvassa on mahdollisuus hallita syötetarjontaa, minkä tarkoituksena on parantaa käyttäjäkokemusta. Käyttäjän valta syötenäkyvyydessä penää markkinoijilta huolellisempaa sisällönsuunnittelua.

Alun perin Instagramin uutissyöte oli kronologinen, mutta vuonna 2016 Instagram otti käyttöön nykyisen algoritmiperusteisen syötteen. Pian Instagramin uutissyötteen voi valita kolmen vaihtoehdon väliltä.

Päivityksen oletussyötteeksi tuleva Home on algoritmiin perustuva syöte, joka muistuttaa eniten nykyistä uutissyötettä. Home tarjoaa kuitenkin nykyistä versiota enemmän sisältöä tileiltä, joita käyttäjä ei seuraa.

Favourites-syötteestä käyttäjä voi räätälöidä itselleen mieleisen. Se näyttää julkaisuja ainoastaan niiltä tileiltä, jotka käyttäjä on määritellyt tärkeiksi. Following puolestaan tarjoaa kaikkia käyttäjän seuraamien tilien julkaisuja, kronologisessa järjestyksessä.

Päivityksen vaikutus näkyvyyteen

Mitä uudistus tarkoittaa markkinoinnin ja näkyvyyden kannalta?

Käytännössä uudistus antaa käyttäjälle mahdollisuuden nähdä enemmän itseä kiinnostavaa sisältöä.

Oletusasetuksena toimiva Home korostaa aikaisempaa enemmän Instagramin käyttäjälle suosittelemaa sisältöä. Algoritmin korostumisen vuoksi orgaaninen näkyvyys vaatii myös aikaisempaa enemmän aidosti kiinnostavaa sisältöä.

Kun päivitykset ovat kiinnostavia, madaltuu myös kynnys päästä seuraajien Favourites-syötteelle. Tykkäysten, kommenttien ja profiiliklikkausten saaminen lisää todennäköisyyttä siitä, että tili sujahtaa myös Home-syötteelle näkyviin, josta taas voi saada uusia seuraajia.

Mutta kuinka johdonmukainen ja toimiva sisältösuunnitelma laaditaan?

Apua sisällöntuotantoon

Myönnetään, some-suunnittelu ei käy käden käänteessä. Joskus sisältösuunnitelman laatiminen ja toteutus tuntuvat mahdottomilta kaiken muun työn ohessa.

Kaiken kukkuraksi tapa käyttää Instagramia muuttuu jatkuvasti – esimerkiksi tällä hetkellä Reels-videoiden suosio kasvaa ja sisältö muistuttaa päivä päivältä enemmän TikTokia.

Å Communications on sosiaalisen median suunnittelun ohella tuottanut myös videomateriaalia yhteistyökumppanien kanssa. Videot ovat olleet keskeisessä roolissa esimerkiksi Paraisten kaupungin ja Raaseporin kaupungin kampanjoissa.

Å Communicationsiin voit ottaa yhteyttä, vaikka some-tilin perustaminen olisi vasta ajatuksen tasolla. Jos kaipaat apua jo olemassa olevan tilin ylläpitoon, hyppäämme mielellämme myös vauhdista kyytiin!

Sanna Sarelius

Toimitusjohtaja

Freja Harkke

Projektipäällikkö

Hanna Sjöbring

Projektijohtaja

Painotuotteet ja digitaaliset painokset eivät sulje pois toisiaan

Painotuotteet ja digitaaliset painokset eivät sulje pois toisiaan

 

Åbo Akademin säätiön vuosikertomus 2019.

Vaikka monet lukevatkin uutisia ja etsivät sisältöä digitaalisista kanavista, painotuotteet ovat yhä arvostettuja ja ylivoimaisia kun halutaan paketoida paljon tietoa puhuttelevalla tavalla. Sivujen kääntämisessä on jotain rauhoittavaa, eikö totta? Eikö lukeminen olekin hiukan helpompaa, tuote tuntuu arvokkaammalta ja sisältö on tarkemmin mietitty, kun se on valmiina pakettina silmiesi edessä?

Onnistunut asiakaslehti, puhutteleva esite tai painettu vuosikertomus on hyvä tapa luoda positiivisia mielleyhtymiä tuotemerkille. Tutkimusten mukaan postilaatikoihin jaettavat asiakaslehdet saavat yhä parhaat tulokset, kun on kyse siitä, miten kuluttajat haluavat saada informaatiota. Edellytyksenä toki, että sisältö on korkealaatuista ja tärkeää vastaanottajalle. Painettu tuote tarjoaa mukavan tauon digitaalisen informaatiotulvan keskellä. Myös aika, joka käytetään painotuotteen parissa on pidempi kuin digitaalisissa kanavissa, ja lehdet usein myös säästetään. Vuosikertomus tai asiakaslehti voivat myös tarjota synergiaetuja digitaaliselle viestinnälle, koska sisältöä voidaan jakaa nettisivuilla tai sosiaalisessa mediassa.

Kaksi esimerkkiä tästä ovat Åbo Akademin säätiölle keväällä 2020 tekemämme vuosikertomus, joka painettiin ja julkaistiin netissä. Toinen esimerkki on Paraisten kaupungin tiedotuslehti NYTT, jonka tuotamme yhteistyössä kaupungin viestintäosaston kanssa. NYTT ilmestyy 8 kertaa vuodessa, niin paperilehtenä kuin digitaalisenakin.

Haluaako sinun yrityksesi, organisaatiosi, säätiösi tai kuntasi hyötyä tuottamalla oman asiakaslehden, painetun vuosikertomuksen tai esitteen? Meillä on vankka kokemus konseptisuunnittelusta, visuaalisesta suunnittelusta ja sisällöntuottamisesta.

NYTT-lehti, myös sähköisenä.

Å Communications