Iittalan uusi logo ja epäsuosittu mielipide

Verkkokeskusteluissa on vuosia käytetty termiä ”unpopular opinion” silloin, kun oma mielipide on jotenkin ristiriidassa yleisen mielipiteen kanssa. Ullanlinnalaisessa kahvilassa ei kannata huudella miten nerokas sarja Tempparit on – ellei tietenkin sitten katso sitä ironisesti. Graafikkopiireissä taas ei välttämättä kannata ylistää PowerPointin tai Canvan näppäryyttä.

Suomalaisessa markkinointimaailmassa tällä hetkellä kuumin puheenaihe on ehdottomasti Iittalan uusi logo ja uudistettu, rohkeampi brändi-ilme. ”En ymmärrä miksi toimivaa brändiä pitää uudistaa!”, ”Kyllä nyt Sarpaneva pyörii haudassaan”. Helsingin Sanomat jopa huusi otsikossaan ”Iittala uudisti ilmeensä täysin – kuluttajat tyrmistyivät”.

Markkinointi-ihmiset huutavat rohkeuden perään, pitäen itseään edistysmielisinä ”trend settereinä”. Kuitenkin nimenomaan he ovat kovaäänisimpinä tyrmistymässä, kun mikä tahansa yritys brändää itsensä uudelleen. Eräs markkinointi-ihminen jopa summasi Facebookissa alalla vallitsevan ilmapiirin hyvin: Jokainen isomman brändin visuaalisen ilmeen uudistus menee aina metsään. Miten tähän voisi edes vastata? Onko kilpailijoiden töille naureskelu ja niiden lyttääminen sisäsyntynyt suunnittelijan luonteenpiirre?

Kuva: Fiskars Finland Oy Ab

Visuaaliseen ilmeeseen tietysti lukeutuu paljon muutakin kuin pelkkä logo. Se on yhdistelmä kuvamaailmasta, väreistä, fonteista, visuaalisista elementeistä ja etenkin niistä välittyvästä fiiliksestä. Iittalankin brändiuudistusta ovat lukuisat alan ammattilaiset työstäneet varmasti satoja tunteja, eikä se kaikki aika todellakaan ole käytetty logon uudistamiseen. Taustalla on usein perusteelliset workshopit asiakkaan kanssa, asiakastutkimukset, kyselyt, lukuisat palaverit ja useampi korjaus- ja kommentointikierros. Visuaalisen ilmeen toimitusprosessi ei (juuri) koskaan ole ”avaimet käteen” -prosessi, jossa tilaaja kertoo haluavansa uuden logon, graafikko saa vapaat kädet ja viikon päästä logo on valmis ja printattuna tuotteisiin.

Jos kurkistaa Iittalan uuden visuaalisen ilmeen kuoren alle, voi sieltä erotella nopealla vilkaisulla muutamia pääajatuksia siitä, mitä uudella ilmeellä halutaan viestiä. Juju pitkien viivojen välistyksessä (silmiinpistävä kerning I- ja T-kirjaimissa) kielii halusta herättää katsojan huomio (”miksi tämä näyttää vähän hassulta?”), vuosiluvun lisääminen logon alle taas huutaa perinteistä, samoin Kalevalan monelle mieleen tuova fontti. Brändikuvissa taas ikään kuin näitä perinteitä vastaan taistelee moniääninen ja räväkkä kuvakieli. Paradoksit yleensä toimivat.

Meneekö oikeasti jokaisen isomman brändin visuaalinen uudistus aina metsään?

Mutta niin, se epäsuosittu mielipide. Ottamatta suoranaisesti kantaa uuden ilmeen onnistumiseen tai epäonnistumiseen (vaatinee totuttelua), Iittalan brändi kaipasi uudistusta ja nuorennusleikkausta. Ulkomaille suuntautuvalle liiketoiminnalle ja uuteen asiakaskuntaan vetoaminen ei voi kumarrella Sarpanevan perinnölle. 20-vuotias tukholmalainen ei voisi vähemmän välittää skumppalasiensa i-tarroista.

Niin ja vielä loppuun muistutus vanhasta markkinoinnin viisaudesta: Kaikki huomio on hyvää huomiota. Ilmainen medianäkyvyys ja päivän polttavaksi puheenaiheeksi nouseminen tuskin haittaa tässä tapauksessa bisnestä.

P.S Huomasitteko muuten, että Iittala poisti kaikki vanhat postauksensa Instagramista ja julistaa puhtaalta pöydältä ”new eraa”? Mahtavaa!

Å Communications on viestintätoimisto, joka ei ihan mahdu viestintätoimiston muottiin. Emme tehneet Iittalan brändiuudistusta, mutta sen sijaan olemme toteuttaneet visuaalisia ilmeitä esimerkiksi Kemiönsaaren kunnalle, Visit Paraisille ja Taiteen talolle. Meille viestintä on kokonaisuus, joka rakentuu niin sisällöllisestä kuin visuaalisesta ilmaisusta. Oletko esimerkiksi uusien verkkosivujen, näyttävän kampanjakonseptin, selkeän viestintäsuunnitelman tai uudistuneen markkinointimateriaalin tarpeessa? Me autamme. Ole yhteydessä: freja.harkke@acomm.fi