Kategoria

Ajatuksia

Somevideotuotannon ABC, osa 4: Videokuvauksen 10 varmaa mokaa

Somevideotuotannon ABC, osa 4: Videokuvauksen 10 varmaa mokaa

Somevideotuotannon ABC -blogisarjassamme kerromme, miten somevideotuotannoissa parhaiten onnistuu. Kuuden blogijakson neljännessä osassa keskitymme videokuvauksen yleisimpiin sudenkuoppiin, jotka ovat kuitenkin helposti vältettävissä.

Videotuotanto voi vaikuttaa helpolta, mutta todellisuus on usein toisenlainen. Useat videontekijät – niin aloittelijat kuin kokeneetkin – tekevät helposti vältettävissä olevia virheitä, jotka voivat heikentää videon tavoitteiden saavuttamista. Tässä kymmenen yleisintä mokaa, joita välttämällä pääsee parempaan lopputulokseen.

1. Huono valaistus

Vinkki: Hyvä valaistus on yksi videoiden keskeisimmistä tekijöistä. Luonnonvalo usein riittää, kunhan katsoo mistä suunnasta valo tulee. Sijoita siis kuvattava kohde oikein valonlähteeseen nähden.

2. Heikko äänenlaatu

Vinkki: Käytä ulkoista mikrofonia kameran sisäisen sijaan ja varmista, että tallennuspaikka on mahdollisimman hiljainen.

3. Epävakaa kamera

Vinkki: Käytä jalustaa tai gimbaalia saadaksesi vakaan kuvauksen. Jos joudut kuvaamaan käsivaralta, käytä kameran vakautusasetuksia tai pidä kameraa kahdella kädellä vakauden parantamiseksi.

4. Editointi

Vinkki: Pidä editointi yksinkertaisena ja keskity olennaiseen. Liiallinen siirtymien tai erikoistehosteiden käyttö voi saada videon näyttämään amatöörimäiseltä. Vastaavasti editoinnin puute taas voi jättää videon karkeaksi ja keskeneräisen tuntuiseksi.

5. Suunnittelun puute

Vinkki: Käytä aikaa käsikirjoituksen suunnitteluun. Video ilman selkeää käsikirjoitusta voi olla sekava ja epäjohdonmukainen.

6. Kehnot kompositiot

Vinkki: Sommittele kuva kultaisen leikkauksen mukaisesti. Varmista, että tärkeät elementit on sijoitettu luonnollisesti ja tasapainoisesti.

7. Liian pitkät tai sekavat videot

Vinkki: Pidä videot ytimekkäinä ja pysy asiassa. Liian pitkä tai sekava video voi helposti menettää katsojan huomion.

8. Sisältö ei vastaa brändiä

Vinkki: Säilytä yhdenmukainen brändi-ilme jokaisessa videossasi. Käytä samoja värejä, fontteja ja logoja.

9. Huonot kuvakulmat

Vinkki: Mieti, miten kuvakulma vaikuttaa katsojan tuntemuksiin. Esimerkiksi liian alhaalta kuvattu henkilö voi näyttää epämiellyttävältä tai liian korkealta kuvattu voi vaikuttaa alistetulta.

10. Julkaisualustan huomiotta jättäminen

Vinkki: Ennen kuin aloitat kuvauksen, mieti mille alustalle video on tarkoitettu. Alustan huomiotta jättäminen voi vaikuttaa sekä videon tekniseen että sisällölliseen laatuun, mikäli formaatti ei ole alustalle sopiva.

Hyvän suunnittelun, huolellisen toteutuksen ja oikeiden työkalujen avulla voi välttää nämä yleiset sudenkuopat.

Autamme mielellämme sinua somevideotuotannoissasi, ota yhteyttä Frejaan!

Freja Harkke

Toimitusjohtaja

Somevideotuotannon ABC, osa 3: Pysty vai vaaka – onko väliä?

Somevideotuotannon ABC, osa 3: Pysty vai vaaka – onko väliä?

Somevideotuotannon ABC -blogisarjassamme kerromme, miten somevideotuotannoissa parhaiten onnistuu. Kuuden blogijakson sarjan kolmannessa osassa käsittelemme sitä, millaisessa kuvamuodossa video kannattaa tuottaa.

Eri formaatit palvelevat erilaisia käyttötarpeita ja kohderyhmiä. Milloin siis kannattaa valita pystysuora video ja milloin vaakasuora video? Vai voiko ottaa molemmat?

Pystyvideot

Instagramin Reels-tyyppisiä lyhyitä mobiilivideoita pyörittävät sovellukset suosivat vertikaalista eli pystymuotoa, mikä on tehnyt siitä somevideoiden normin. Tämä formaatti on suunniteltu erityisesti mobiilikäyttäjille, jotka käyttävät laitteitaan pystyasennossa. Nuoremmat käyttäjät ovat tottuneempia pystyformaatin sisältöön pystyformaatissa.

Pystyvideo sopii mobiilialustoille, kuten Instagramin tarinoihin ja keloihin, TikTokiin, YouTube Shortsiin, joissa suurin osa sisällöstä kulutetaan nopeasti selattavassa, pystysuuntaisessa muodossa.

Yhdelle asiakkaallemme tuotimme kevyesti tuotettuja reels-videoita, jotka kuvataan pystysuunnassa kännykällä.

Vaakavideot

Vaakamuoto on perinteisempi videoformaatti sisällöille, joita katsotaan tietokoneen tai television ruuduilla. Tämä muoto tarjoaa enemmän tilaa ja joustavuutta visuaalisten elementtien esittämiseen, esimerkiksi laajoissa maisemakuvissa.

YouTube on esimerkki alustasta, jossa vaakamuoto on edelleen hallitseva. YouTube on yleisesti suosittu valinta sisällöille, jotka vaativat korkealaatuista kuvaa ja ääntä. Vaakasuoran videot siis voivat vahvistaa ammattimaisuutta ja laatua. Instagramin ja Facebookin syötteissä voi myös käyttää vaakavideoita, mutta sovellukset suosivat 1:1-videota eli neliömuotoista videota tai hieman pystyssä olevaa 4:5-kuvasuhdetta.

Yleishyödylliselle säätiölle teimme osana heidän varainkeruukampanjaansa videon, jonka ensisijainen esitysalusta oli Ylen yleishyödylliset tietoiskut. Video on televisioesityksiin sopivassa vaakamuodossa.

Pysty vai vaaka? Molemmat!

Valinnan tekeminen pystysuoran ja vaakasuoran videon välillä ei ole aina yksinkertaista, ja se tulisi tehdä kohdeyleisön ja sisällön käyttötarkoituksen perusteella.

Monissa tapauksissa samaa videomateriaalia voi versioida moneen eri kanavaan ja monelle eri kohdeyleisölle. YouTubessa vaakamuodossa julkaistu esittelyvideo voi helposti taipua myös pystymuotoon vaikkapa Instagramin keloihin.

Molempien kuvaformaattien hyödyntäminen on paikallaan, kun haluaa ottaa samasta kuvauskerrasta kaiken hyödyn irti mahdollisimman monessa eri kanavassa. Videoista kannattaa tehdä pysty- ja vaakamuotojen lisäksi syötettä varten 1:1- ja/tai 4:5-versiot. Lopulta valinta pystysuoran ja vaakasuoran videon välillä riippuu siis siitä, mikä parhaiten palvelee videon tavoitetta ja kohdeyleisöä.

Autamme mielellämme kaikenlaisia videotarpeissasi. Ole yhteydessä!

Freja Harkke

Toimitusjohtaja

Somevideotuotannon ABC, osa 2: Miksi käsikirjoittaa ja suunnitella somevideo?

Somevideotuotannon ABC, osa 2: Miksi käsikirjoittaa ja suunnitella somevideo?

Somevideotuotannon ABC -blogisarjassamme kerromme, miten somevideotuotannoissa parhaiten onnistuu. Kuuden blogijakson sarjan toisessa osassa käsittelemme suunnittelun ja käsikirjoittamisen merkitystä somevideotuotannoissa.

Kun somevideon tavoitteet, kohderyhmät ja kanavat ovat määritelty (lue blogisarjan ensimmäinen jakso), voidaan alkaa listata mitä katsojan halutaan ruudulla näkevän ja kuulevan. Sosiaalisen median videoiden käsikirjoitus on tätä prosessia helpottava työkalu.

Millainen käsikirjoituksen sitten pitäisi olla? Käsikirjoituksen ei tarvitse olla monen sivun mittainen eepos. Lyhimmillään riittää, että käsikirjoituksessa kerrotaan videon aihe, missä video kuvataan, mitä kaikkea kuvataan ja mitä videolla kerrotaan.

Selkeä, yksinkertainenkin käsikirjoitus ja huolellinen suunnittelu auttaa pitämään kiinni videon punaisesta langasta ja pitämään videon pituuden aisoissa. Se myös tekee tuotannosta tehokkaamman. Tässä muutamia vinkkejä, mitä käsikirjoituksessa kannattaa ottaa huomioon.

1. Kirjaa käsikirjoitukseen mitä kuvataan, missä kuvataan ja milloin kuvataan
Suunnittele etukäteen, keitä videoilla esiintyy ja missä ja milloin kuvaus tapahtuu. Mitä haluat kuvissa näkyvän? Listaa kaikki, mikä pitää kuviin tallentaa.

Inkoon kunta toivoi paikan päällä kuvattua Reelsiä Lilluddenin alueesta, jossa korostuisi luonnonkauneus, helppokulkuisuus sekä grillaus- että uintimahdollisuudet.

2. Kirjaa käsikirjoitukseen tärkeimmät puheenaiheet
Kuvaus- ja editointivaihetta helpottaa usein se, että mahdolliset puheet videolla suunnitellaan etukäteen tarkkaan. Kannattaa listata ranskalaisilla viivoilla ydinviestit, jotka videolla on ehdottomasti oltava mukana. On hyvä kuitenkin muistaa, että usein spontaanit kommentit ovat somevideoissa kullanarvoisia. Sattumallekin halutaan antaa tilaa.

Alfred Kordelinin säätiön palkintovideoiden haastattelukysymykset olivat tarkkaan käsikirjoitettu ja haastateltavien kanssa olimme ennakkoon keskustelleet videoiden aiheista. 

3. Videon rakenteen suunnittelu koukuttaa katsojan

Käsikirjoituksessa kenties kaikkein tärkeintä on miettiä videon aloitus. Miten aloittaa video, jotta katsojan huomio herää ja saa hänet katsomaan videota paria sekuntia pidempään? Entä mitä informaatiota haluat lisätä videon keskivaiheille? Miten lopetat videon, jotta katsojalle jää siitä mieleen päällimmäinen, haluamasi ydinviesti? Muista, että somevideoissa lyhyys ja ytimekkyys ovat valttia.

Turun kunnossapidon Tiehöylät -videolla haluttiin näyttää katujen talvikunnossapitoa käytännössä. Videon rakenne on selkeä: Mistä lähdetään, mitä tehdään ja mihin lopetetaan. Haluttu viesti oli näyttää, millaista isolla tiehöylällä on liikkua liikenteen keskellä haastavissa keliolosuhteissa.

4. Mieti, haluatko videolle jotain ”ekstraa”
Tarvitaanko videossa taustamusiikkia, siirtymäefektejä tai kuvituskuvia, jotka rikastuttavat katselukokemusta? Yksinkertaisissa keloissa vaikkapa yhdellä otoksella kuvattu sisältö voi toimia. Usein somevideot kuitenkin koostuvat useammasta yhteen leikatusta klipistä. Niihin voi myös lisätä tekstiplansseja.

Åbo Akademin säätiön vuosijulkaisu Inblickin videot toteutettiin yhdellä otoksella ja valmiiksi käsikirjoitetulla vastauksella.

Käsikirjoituksesta hyötyvät kaikki
Kun video on hyvin suunniteltu ja käsikirjoitettu, säästyy tuotantovaiheessa aikaa ja resursseja. Käsikirjoitus toimii kuvausta ohjaavana karttana, joka helpottaa kuvauspäivän aikataulutusta ja varmistaa, että kaikki tärkeät kohtaukset tulevat kuvattua. Jos videota on ollut tekemässä useampi henkilö, käsikirjoitus varmistaa kaikkien olevan samalla sivulla. Tällöin vältetään mahdolliset väärinkäsitykset tai epäselvyydet.

Käsikirjoituksen valmistuttua siirrytään tuotantovaiheeseen. Blogisarjan kolmannessa osassa avaamme missä formaatissa somevideon voi tuottaa.

Jos haluat apua somevideotuotantoon, ota yhteyttä Henrikaan:

Henrika Laurila

Asiakkuuspäällikkö

Somevideotuotannon ABC, osa 1: Mistä lähteä liikkeelle?

Somevideotuotannon ABC, osa 1: Mistä lähteä liikkeelle?

Somevideotuotannon ABC -blogisarjassamme kerromme, mitä somevideotuotannoissa kannattaa ottaa huomioon prosessin eri vaiheissa, jotta lopputulos on mahdollisimman onnistunut. Kuuden blogitekstin sarjan ensimmäisessä osassa käsittelemme mistä kannattaa lähteä liikkeelle – tuotitpa somevideot itse tai palkkasit siihen avuksi esimerkiksi viestintätoimiston*.

Organisaatioiden somevideot voi karkeasti jakaa seuraaviin kategorioihin:

    1. Markkinointivideot tuotteista tai palveluista
    2. Kokemusvideot (asiakkaiden tai työntekijöiden)
    3. Opastus- / vinkkivideot tuotteisiin tai palveluihin
    4. Imagoa ja brändiä vahvistavat videot (esimerkiksi organisaation tapahtumista)

1. Aseta tavoitteet
Somevideon suunnittelu kannattaa aloittaa määrittelemällä ja kirjaamalla ylös mitä videon avulla halutaan saavuttaa. Ilman selkeää tavoitetta videoista jää helposti puuttumaan se kuuluisapunainen lanka. Tavoitteena voi olla esimerkiksi myynnin lisääminen, työnantajamielikuvan parantaminen tai yksinkertaisesti tunnettuuden kasvattaminen.

Iloisin inkoolainen 2023 -videon tavoitteena oli vahvistaa Inkoon tuttua viestiä iloisesta Inkoosta ja houkutella niin matkailijoita kuin potentiaalisia uusia asukkaita. Video toteutettiin kevyesti kännykän ja erillisen mikrofonin kanssa.

2. Tunnista kohderyhmä ja mieti kanava sen mukaisesti
Tavoitteen asettamisen lisäksi pitää miettiä kenelle video on suunnattu. On tärkeää ymmärtää kohdeyleisöä, jotta heitä voi puhutella oikealla tavalla ja valita heille sopivat teemat, tyylin ja puhetavan. Nuorisolle luonnollisesti kannattaa tuottaa aivan erityyppistä sisältöä kuin eläkeikäisille. Kohderyhmän ymmärtäminen auttaa myös valitsemaan oikean julkaisukanavan. Kanava myös usein määrittelee sen, kuvataanko video pysty- vai vaakamuodossa.

Maakunnallisesta nuorisotyöstä kertovassa Ääni nuorille -videossa annoimme nuorille äänen lisäksi myös kuvan. Nuoret saivat siis itse kuvata videot ja tuoda esiin heille tärkeitä asioita, kun taas me hoidimme jälkituotannon. Video tehtiin TikTokiin sopivaan muotoon.

3. Mieti videolle selkeä viesti
Tärkeintä videon sisällössä on ydinviestin välittäminen. Mikä on videon päällimmäinen, niin sanottu ydinviesti? Muista, että liian monta viestiä yhteen videoon luo helposti sekavan ja huonosti suunnitellun tuloksen. Mikäli viestejä on useita, voi jokaisesta aiheesta tuottaa oman videonsa. Videon katsottuaan katsojan pitää ymmärtää, mitä videolla halutaan kertoa; onko se tuotteesi tai palvelusi ylivertaisuus, työpaikkasi mahtava yhteishenki tai jokin organisaatioosi liittyvä uutinen.

Tuotimme videon Astra-kampusrakennuksen peruskiven muuraustilaisuudesta. Videon tavoitteena on viestiä avoimesti, missä vaiheessa rakennushankkeessa mennään ja dokumentoida rakennusvaiheita.

4. Mitä kalustoa tarvitaan?
Sosiaalisen median videoissa kevyt, ”kotikutoisen” oloinen tuotanto voi usein olla paljon tehokkaampaa kuin ammattitason laitteilla tuotetut videot. Usein kännykkä riittääkin videokuvaamiseen, mutta joskus voi olla tarvetta erilliselle mikrofonille tai lisävalaistukselle. Videon editointikin onnistuu mobiilisovelluksella tai esimerkiksi Instagram Reelsissa.

Olemme tuottaneet Turun kaupungin kunnossapidon somekeloja vuodesta 2023 alkaen. Asiakas toivoi ketterää ja kevyttä tuotantoa, joten olemme kuvanneet videot kännykällä.

Kun olet miettinyt somevideosi tuotannon peruspilarit valmiiksi, voit lähteä suunnittelemaan käsikirjoitusta. Siitä lisää blogisarjan toisessa osassa.

*Autamme mielellämme kaikissa videotuotantoihin liittyvissä tarpeissasi. Ota yhteyttä Henrikaan:

Henrika Laurila

Asiakkuuspäällikkö

Tiedottamisen ABC: Uutiskirjeet – Näin yksinkertaisella tavalla voit tuplata avausprosenttisi

Tiedottamisen ABC: Uutiskirjeet – Näin yksinkertaisella tavalla voit tuplata avausprosenttisi 

Viestintätoimistossa työskennellään monipuolisesti asiakasviestinnän parissa ja keinoja ja kanavia on monta. Suosittuihin asiakasviestinnän muotoihin lukeutuvat uutiskirjeet. Tässä blogitekstissä kerromme lyhyesti, miten uutiskirje kannattaa laatia ja paljastamme yhden keinon, millä saimme asiakkaamme uutiskirjeen avausprosentin tuplaantumaan.  

Tiedottamisen ABC -blogisarjan ensimmäisessä osassa käsittelemme uutiskirjeitä, niiden rakenteen ja sisällön suunnittelua, julkaisutiheyttä ja analytiikan merkitystä.

Miksi uutiskirje?

Uutiskirjeellä on monia hyötyjä. Ensinnäkin asiakas itse rekisteröityy tilaajaksi ja haluaa selvästi kuulla sinusta ja tuotteestasi. Tämä on myös suora väylä kommunikointiin, eli asiakas saa tiedon suoraan sinulta ja voit itse päättää minkälaista sisältöä hänelle jaat. Uutiskirjeitä voi myös räätälöidä eri asiakassegmenteille, mikäli tällaisia on. Uutiskirjeiden avulla tilaaja saa hänelle kiinnostavaa sisältöä ja tietoa. Uutiskirje tukee myös myynitä, toimintaa ja brändin luomista ja sitä voi yhdistää muihin viestinnän ponnistuksiin. Muistathan että uutiskirjeitä ei saa lähettää ilman vastaanottajan suostumusta. Et siis voi itse lisäillä yhteystietoja rekisteriin, vaan tilaajien pitää itse rekisteröityä.

Muistathan että uutiskirjeitä ei saa lähettää ilman vastaanottajan suostumusta.

Miten uutiskirjeen voi lähettää?  

Uutiskirjeet voi lähettää erilaisten uutiskirjetyökalujen kautta. Työkalut helpottavat uutiskirjeiden laatimista ja niiden tulosten automatisoitua raportointia. Järjestelmässä myös ylläpidetään tilaajalistoja ja niissä on mekanismeja, jotka varmistavat, että tietosuojalainsäädäntöjä noudatetaan. On myös mahdollista integroida uutiskirjeiden tilauslomakkeet näihin alustoihin.  Alustat helpottavat usein myös opt-in/opt-out -prosessia eli sitä miten varmistetaan, että tilaajilla on mahdollisuus helposti peruuttaa tilauksensa.

Miltä uutiskirjeen tulee näyttää?  

Uutiskirjeessä on hyvä noudattaa organisaatiosi visuaalista ilmettä ja äänensävyä. Uutiskirje kannattaa pitää visuaalisesti selkeänä, helppolukuisena ja silmäiltävänä. Käytä erilaisia sisältömuotoja, kuten blogiartikkeleita, asiakastarinoita, infografiikkaa ja videoita. Vaihtele informatiivisten ja viihdyttävien sisältöjen välillä.

Uutiskirjeen tulee näyttää hyvältä sekä mobiililaitteilla että tietokoneella. Uutiskirjealustat myös helpottavat niiden optimointia myös ruudunlukuohjelmille. Muistathan lisätä kuviin alt-tekstit!

Käytä selkeitä ja houkuttelevia toimintakehotuksia (esim. ”Lue lisää”, ”Osta nyt”), jotka ohjaavat lukijat haluttuihin toimenpiteisiin.

Miten saada enemmän tilaajia?  

Järjestä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, verkkosivuillasi tai toimipisteessäsi kilpailu, jossa kaikkien uutiskirjeen tilaajien kesken arvotaan palkinto. Voit myös tarjota esimerkiksi 10 prosentin alennuksen palveluistasi tai tuotteistasi kaikkien uutiskirjeen tilaajien kesken. Tilauslomakkeiden tulisi olla helposti löydettävissä verkkosivuillasi, blogipostauksissasi ja sosiaalisessa mediassa.  Myös esimerkiksi messuilla ja muissa tapahtumissa voi kerätä tilaajia uutiskirjeelle.

Miten usein uutiskirjeitä kannattaa lähettää?  

Sopiva uutiskirjeiden lähetystiheys riippuu toimialasta ja tietysti myös tiedotettavien aiheiden määrästä. Jos toimialallasi ja toiminnassasi tapahtuu paljon asioita, joista kannattaa viestiä asiakkaillesi, voit lähettää uutiskirjeitä vaikkapa viikoittain. Mikäli taas uutiskirjeidesi merkitys on lähinnä ylläpitää asiakassuhteita tai päivittää niissä yrityksesi uutisia, uutiskirjeitä lähetetään harvemmin, vaikka vain kvartaaleittain.

Aloita kerran kuukaudessa lähetettävällä kirjeellä ja säädä taajuutta tilaajilta saadun palautteen ja avaamisprosenttien perusteella. Sopivan julkaisuvälin löytää usein kokeilemalla. On kuitenkin tärkeää huomioida, että liiallinen uutiskirjeiden määrä voi jopa haitata toimintaa. Jos asiakas vastaanottaa uutiskirjeitä liian usein, tai ilman selkeää viestittävää, se voi ärsyttää.

Miten uutiskirjeiden menestystä mitataan? 

Yksi tärkeimmistä uutiskirjeisiin liittyvistä tilastoista on avausprosentti (Open rate), eli kuinka moni vastaanottajista on avannut uutiskirjeen. Tämä kertoo, kuinka kiinnostavia otsikot ja aiheet ovat. Uutiskirjeillä usein tavoitellaan liikennettä esimerkiksi omille verkkosivuille, verkkokauppaan tai tapahtumiin. Siksi klikkausprosentin (Click-Through Rate, CTR), eli sen, kuinka moni avaa linkkejä uutiskirjeessä, seuraaminen on toinen tärkeimmistä uutiskirjeen toimivuuden mittareista.

Mikäli tavoittelet uutiskirjeelläsi konversioita (esim. ostoksen, rekisteröitymisen), konversioprosentti auttaa arvioimaan, kuinka hyvin uutiskirjeet tukevat markkinointitavoitteita. Poistumisprosentti (Unsubscribe Rate) taas kertoo, kuinka moni tilaaja peruuttaa tilauksen. Korkea poistumisprosentti voi viitata siihen, että sisältö ei ole enää relevanttia tai kiinnostavaa tilaajille.

Ja se vinkki!  

Vastaamme erään asiakkaamme uutiskirjeen julkaisusta. Huomasimme, että tärkeästä ja informatiivisesta sisällöstä huolimatta kirjeiden avausprosentti oli melko vaatimaton, noin 30 prosenttia. Analysoimme kirjeen sisältöä ja havaitsimme, että uutiskirjeet olivat melko persoonattomia ja tietoiskumaisia, eikä niissä juurikaan puhuteltu lukijaa. Uutiskirjeen lähettäjä jäi siis kaukaiseksi ja ”kasvottomaksi”.

Persoonan ja lähestyttävyyden lisääminen oli lopulta aika pienestä kiinni. Pelkän nimettömän alkutervehdyksen sijaan lisäsimme jokaiseen uutiskirjeeseen lähettäjän nimen, kuvan ja oman tervehdyksen. Tervehdyksen lähettäjä vaihtui uutiskirjeissä ja jokainen toi tervehdyksessään esiin omaan toimialaansa tai sektoriinsa liittyvää näkökulmaa. Tämän yksinkertaisen muutoksen avulla saimme 30,4 prosentin avauslukeman nousemaan 62,1 prosenttiin! Myös klikkausten määrä nousi 6,6, prosentista 12,4 prosenttiin.

Mikäli haluat kehittää uutiskirjetoimintaasi, ulkoistaa sen meille tai miettiä laajempaa viestintästrategiaa kanssamme, ota yhteyttä Henrikaan.

Henrika Laurila

Asiakkuuspäällikkö

Vastuullinen verkkosuunnittelu osa 3: Hyvä tietosuoja on verkkosuunnittelun peruskivi

Vastuullinen verkkosuunnittelu osa 3: Hyvä tietosuoja on verkkosuunnittelun peruskivi

Kun puhumme verkkosuunnittelusta, keskitymme usein graafiseen ulkomuotoon ja käyttäjäystävällisyyteen. Dataturvallisuus ja hyvä tietosuoja ovat kuitenkin kaikkien vastuullisten verkkosivustojen tärkeimpiä ominaisuuksia.

Meistä kerätään dataa erilaisissa verkkotyökaluissa, sovelluksissa ja vierailemillamme sivustoilla. Ennen kolmansien osapuolien evästeiden datakeruun rajoittamista (eli ennen EU:n tietosuoja-asetus GDPR:n, General Data Protection Regulation, voimaanastumista vuonna 2018), meistä kerättiin tietoa kaikissa sivustoissa, joissa kävimme. Nykyään tietosuojalainsäädännöt, kuten GDPR, ovat tiukempia. Kaikki organisaatiot, jotka keräävät tai jakavat dataa kolmansille osapuolille, joutuvat toimimaan vastuullisesti ja noudattamaan erilaisia datan keräilyyn ja käyttöön liittyviä sääntöjä ja määräyksiä.

Toimialasta riippumatta tietoturva on olennainen osa verkkosivuston ylläpitoa ja käyttäjien luottamuksen säilyttämistä.

Tietosuojalain valvonta ja ylläpitäminen

Miten tietosuojalain noudattamista valvotaan? Tietosuojaviranomaiset voivat puuttua tietosuojarikkomuksiin. Erityisesti julkishallinnon kohdalla tietosuojalakia seurataan tarkkaan ja epäkohtiin puututaan. Tämä johtuu julkishallinnon roolista yhteiskunnasamme. Heillä on monenlaisia tarpeita kerätä meistä henkilökohtaista dataa ja ylläpitää muun muassa henkilötietoja sisältäviä rekistereitä.

Parhaillaan Euroopan unioni on työstämässä uutta datasäädöstä, Data Actia. Sen tavoitteena on luoda EU-maille yhteiset pelisäännöt, jotta datatalous (eli se talouden osa-alue, jossa datan kerääminen ja hyödyntäminen ovat keskeinen osa toimintaa) olisi nykyistä monipuolisempaa ja reilumpaa. Vaikka tietosuoja ei ole kaikilla aloilla yhtä tiukkaa kuin esimerkiksi terveydenhuollossa tai rahoitusalalla, on silti tärkeää suojata verkkosivustosi. Toimialasta riippumatta tietoturva on olennainen osa verkkosivuston ylläpitoa ja käyttäjien luottamuksen säilyttämistä.

Mikäli sivustosi kerää mitä tahansa käyttäjädataa, vahva tietoturva on kuin vartija, joka suojaa sivustosi käyttäjien tietoja ulkopuolisilta hyökkäyksiltä. SSL-salaus*, päivitetyt suojausmenetelmät ja säännölliset turvapäivitykset ovat kriittisiä elementtejä verkkosivuston turvallisuuden varmistamisessa. Ihmiset ovat myös enenevissä määrin tietoisia tietoturvaoikeuksistaan. Datavastuullisuus tulee jatkossakin olemaan yhä suurempi valttikortti, mikäli liiketoimintaan liittyy tavalla tai toisella datan kerääminen.

Varmista sivustosi vahva tietoturva

Tässä muutamia vinkkejä, miten voit varmistaa sivustosi vahvan tietoturvan:

1. Kerro avoimesti, mitä tietoja sivuillasi kerätään.

Käyttäjien on tiedettävä, että heidän yksityisyyttään kunnioitetaan. Selkeä ja ymmärrettävä tietosuojakäytäntö on ensimmäinen askel kohti luottamuksen rakentamista. Kerro avoimesti, mitä tietoja kerätään, miten niitä käytetään ja miten niitä suojellaan.

2. Anna käyttäjille mahdollisuus hallita evästeitä

Evästeet voivat olla hyödyllisiä, mutta niiden käyttöä on hallittava huolellisesti. Anna käyttäjille mahdollisuus hallita evästeitä ja selitä, miten ne vaikuttavat heidän yksityisyyteensä. Muista myös noudattaa evästeasetuksia tiukasti.

3. Pidä huoli, etteivät haittaohjelmat pääse sivustollesi

Haittaohjelmat voivat aiheuttaa useita ongelmia verkkosivujen käyttäjille. Niiden päätarkoitus on vahingoittaa tai kaapata tietojärjestelmiä sekä varastaa tietoa, kuten henkilötietoja, salasanoja tai pankkitietoja. Sivuston pitäminen vapaana haittaohjelmista vaatii jatkuvaa valvontaa, säännöllisiä päivityksiä ja vahvoja tietoturvakäytäntöjä.

4. Varmista luvat sähköpostimarkkinointiin

Ei roskapostia: Käyttäjien sähköpostiosoitteita on käsiteltävä huolellisesti. Varmista, että käyttäjät ovat antaneet luvan sähköpostimarkkinointiin ja tarjoa helppo tapa peruuttaa tilaus.

5. Kouluta tiimisi

Hyvä tietoturva vaatii jatkuvaa seurantaa ja kouluttautumista. Pidä siis tiimisi ajan tasalla tietoturva- ja tietosuojakysymyksissä. Voit hyödyntää maksullisia ja maksuttomia verkkokursseja, seminaareja ja koulutuksia. Osallistukaa alan seminaareihin ja webinaareihin, ja järjestä sisäisiä koulutuksia ja työpajoja.

6. Älä jätä verkkosivuasi oman onnensa varaan

Seuraamalla alalla hyväksyttyjä käytäntöjä ja päivittämällä sivustosi säännöllisesti, varmistat, että sivusto pysyy turvallisena, toimivana ja ajan tasalla, mikä parantaa käyttäjäkokemusta ja suojaa sivustoa mahdollisilta hyökkäyksiltä.

Onko sivustosi tietosuoja kunnossa?

Kun tavoitteenasi on luoda vastuullinen ja turvallinen verkkosivusto, kannattaa sinun kääntyä asiantuntijan puoleen. Näin varmistat, että kaikki osa-alueet huomioidaan, että tietoturvalisäosat ja kolmansien osapuolten palvelut ovat kunnossa ja sivustosi on turvallinen. Å auttaa asiakkaitaan myös tietoturva-asioissa. Tarjoamme muun muassa eläkevakuutusalalla, varainkeruussa ja kolmannella sektorilla toimiville asiakkaillemme asiantuntemusta tietosuojakysymyksissä, suunnittelemme selkeitä ja käyttäjäystävällisiä tietosuojakäytäntöjä sekä varmistamme, että sivustosi täyttää kaikki turvallisuusstandardit.

* SSL-suojaus estää ulkopuolisia näkemästä mitä tietoa sivuille syötetään, kuten luottokorttitietoja. Kaikki tieto mitä sivu vastaanottaa ja lähettää on salattua.

Ota yhteyttä Henrikaan:

Henrika Laurila

Asiakkuuspäällikkö

Vastuullinen verkkosuunnittelu, osa 2: Mikä tekee verkkosivusta vihreän?

Vastuullinen verkkosuunnittelu, osa 2: Mikä tekee verkkosivusta vihreän?

Tässä blogisarjassamme pääset tutustumaan vastuullisen verkkosuunnittelun reseptiikkaan. Sarjan toisessa osassa paneudumme vihreään verkkosuunnitteluun ja miten verkkosivuja optimoidaan kestävän kehityksen ja ympäristöystävällisyyden näkökulmasta.

Kun puhumme kestävästä kehityksestä ja ympäristöystävällisyydestä, verkkosivujen optimointi saattaa tuntua pieneltä osalta suurta kokonaisuutta. Striimauspalvelut, tekoälypohjaiset sisällöntuotantopalvelut ja nettipelit kuluttavat kuitenkin yllättävän paljon energiaa. Suomessa tavoitteena on päästötön sähkö vuoteen 2030 mennessä, mutta sähköntuotanto aiheuttaa edelleen huomattavan osan hiilidioksidipäästöistä. Luonnollisesti myös valtavissa datakeskuksissa sijaitsevien palvelinten avulla pyörivillä verkkosivuillakin on ympäristövaikutuksia.

International Energy Agencyn (IEA) vuosittaisen raportin mukaan datakeskukset kuluttivat vuonna 2022 yhteensä 460 terawattituntia sähköä. Ranskassa koko maan yhteenlaskettu sähkönkulutus oli vuonna 2022 yhteensä 460 terawattituntia. Datakeskukset kuluttivat siis sähköä saman verran kuin 68 miljoonan asukkaan valtio. IEA:n mukaan pahimmassa tapauksessa energiankulutus saattaa nousta jopa 1 000 terawattituntiin vuoteen 2026 mennessä.

Internetin tuottama energiankulutus vastaa jopa lentoliikenteen energiankulutusta.

Vuoden 2020 tilaston mukaan internet kulutti jo yhtä paljon energiaa kuin lentoliikenne. Kun huomioi striimauspalvelujen suosion nousun ja tekoälypalveluiden lisääntymisen, kulutuksen tuplaantuminen ei kuulosta mahdottomuudelta.

Yhdysvaltalaisen hiilineutraalisertifikaatteja tarjoavan Web Neutral Projectin mukaan sivuston, jolla on noin 10 000 näyttökertaa kuukaudessa, hiilidioksidipäästöt ovat noin 2 100 kiloa vuodessa – saman verran kuin keskivertosuomalaisen asumisesta aiheutuvat päästöt. Erilaisen energiatuotantojärjestelmän vuoksi Yhdysvalloissa laskettua summaa ei suoraan voi käyttää vertaamaan suomalaisen verkkosivun päästöjä, mutta arvio antaa hieman osviittaa millaisista vaikutuksista meilläkin on kyseessä.

Miten sitten voisimme vaikuttaa verkkosivustojen ympäristövaikutuksiin?

Tässä muutamia esimerkkejä.

1. Kevyt on kaunista

Yksi tärkeimmistä tekijöistä ympäristöystävällisen verkkosivun luomisessa on sisällön keveys ja optimointi. Tämä tarkoittaa sitä, että vältetään raskaita kuvia, videoita ja skriptejä, jotka voivat hidastaa sivuston latautumista ja kuluttaa enemmän energiaa. Optimoidut kuvat ja minimoitu koodi voivat merkittävästi pienentää verkkosivujen kuormitusta ja siten vähentää niiden energiankulutusta.

Nämä toimenpiteet kannattaa tehdä jo heti sivuston ohjelmointivaiheessa, jotta ilmastokuormitus olisi mahdollisimman pieni. Valmiiksi koodatun sivuston optimointi onnistuu myös, mutta voi vaatia paljon uudelleenohjelmointia.

Kun sivusto on kevyt, parantuu samalla myös sivuston latausnopeus.

2. Mobiilioptimointi

Mobiilikäytön kasvu on jatkuvaa ja ilmastokuormituksen kannalta jopa toivottavaa. Mobiililaitteet käyttävät vähemmän energiaa kuin läppärit ja pöytäkoneet. Kannattaa siis panostaa mobiilikäytettävyyteen, jotta sivustosi vierailijat suosisivat enemmän mobiilisivustoa.

3. Ekologiset isännät

Valitsemalla ympäristöystävällisen isännöintipalvelun verkkosivustollesi voit varmistaa, että sivustosi pyörii puhtaamman energian voimalla. Yhä useammat isännöintipalvelut tarjoavat vaihtoehtoja, jotka käyttävät uusiutuvaa energiaa tai ovat sitoutuneet vähentämään hiilijalanjälkeään.

4. Kestävä design

Yksinkertainen ja selkeä design ei ainoastaan tee sivustosta käyttäjäystävällisempää, vaan se myös vähentää tarvittavien resurssien määrää. Lisäksi kannattaa harkita ovatko animaatiot ja liikkuva grafiikka välttämättömiä, sillä ne lisäävät sivuston kuormitusta ja energiankulutusta.

5. Jatkuvaa tekemistä

Ympäristöystävällisen verkkosivun luominen on jatkuva prosessi. On tärkeää seurata sivuston suorituskykyä ja tehdä tarvittavia päivityksiä ja optimointeja säännöllisesti. Teknologian ja parhaiden käytäntöjen kehittyessä voi löytyä uusia tapoja pienentää verkkosivujen ympäristövaikutuksia.

Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi verkkosivuston tekninen rakenne voi vaikuttaa merkittävästi sen energiankulutukseen esimerkiksi välimuistia ja optimointia hyödyntämällä. Jos haluat tietää lisää ekologisesta verkkosuunnittelusta ja kuulla tarjoamistamme ratkaisuista, ole yhteydessä Henrikaan.

Henrika Laurila

Asiakkuuspäällikkö

Vastuullinen verkkosuunnittelu, osa 1: Saavutettava verkkosivu

Vastuullinen verkkosuunnittelu, osa 1: Saavutettava verkkosivu

Tässä blogisarjassamme pääset tutustumaan vastuullisen verkkosuunnittelun reseptiikkaan. Sarjan ensimmäisessä osassa käsittelemme saavutettavuuden perusteita. Olemme koonneet tähän vinkkejä siitä, miten voit varmistaa verkkosivustosi saavutettavuuden.

Saavutettavuus on yhteiskunnallisesti erittäin merkityksellistä. Se luo tasa-arvoa ja mahdollistaa sen, että kuka tahansa pystyy käyttämään ja ymmärtämään verkkosisältöjä. Ikäihmisillä, vammaisilla sekä ihmisillä, joilla on kognitiivisia haasteita, tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet käyttää verkkosivuja ja -palveluja.

Saavutettavat verkkosisällöt palvelevat sellaisiakin käyttäjiä, joilla ei ole esimerkiksi näkö- tai kuulovammaa tai kognitiivisia haasteita. Verkkosivuilla käytettävässä kielessä kannattaa myös huomioida ne, jotka eivät puhu äidinkielenään verkkosivuilla käytettyä kieltä, kuten myös ne, joille verkkosivustoilla yleisesti käytetty kieli ei ole tuttua, esimerkiksi ikäihmiset.

Saavutettavuus vaatii eri ratkaisuja eri käyttäjäryhmille

Saavutettavuus voi näkyä sivustolla esimerkiksi ulkoasuun, toimintoihin tai sisältöihin liittyvinä ominaisuuksina.

Suomessa on arviolta 55 000 näkövammaista. Verkkosisältöihin on päästävä käsiksi myös erilaisten avustavien teknologioiden kuten ruudunlukijoiden, ruudunsuurentajien ja erilaisten puhe tekstiksi -ohjelmien avulla. Näkövammaiset voivat käyttää tekstipohjaisia selainohjelmia. Näytönlukuohjelmat muuttavat verkkosivuston tekstin puheeksi ja lukevat kuvat tai muun ei-tekstisisällön, kuten esimerkiksi videon, kuvan -määritteen mukaan.

Kuulovammaisille käyttäjille luodaan tekstivaihtoehtoja äänisisällölle, esimerkiksi videot tekstitetään puhutulle kielelle.

Niille, joilla on motorisia haasteita esteettömät käyttöliittymät ja navigointijärjestelmät ovat tärkeitä. Käyttäjät, joilla on kognitiivisia haasteita puolestaan hyötyvät selkeistä ja yksinkertaisista käyttöliittymistä.

Saavutettavan verkkosivuston merkkejä

Saavutettavasta verkkosivusuunnittelusta hyötyvät kaikki. Jotkut meistä katsovat videoita mykistettyinä, jolloin videotekstitys on tärkeää. Kontrastinen teksti näkyy paremmin kirkkaassa auringonvalossa, joten siitä ei hyödy pelkästään näkövammaiset. Saavutettavuuteen liittyy monta osa-aluetta, joiden pitää huomioida sivuston suunnittelussa ja tuotannossa. Tässä niistä lyhyesti:

Värit

Visuaalisuudessa ja verkkosivujen graafisissa ilmeissä täytyy ottaa huomioon myös näkövammaiset. Jos kuva sisältää tärkeää informaatiota, se pitää välittää myös niille, jotka eivät kuvaa näe. Lisäksi värien kontrastien pitää olla tarpeeksi isot, jotta ne ovat saavutettavia ja tekstit helposti luettavissa. Esimerkiksi Sibelius-museon sivuilla näyttävät tältä:

Rakenne ja otsikointi

Tekstin rakenteeseen ja tyyliin liittyy kaikkia käyttäjäryhmiä palvelevia saavutettavuusohjeita. Tärkeimpiä huomioita sivuston otsikkorakenteeseen liittyvät otsikointiin. Otsikkorakenteita ei esimerkiksi voi korvata lihavoimalla otsikon tekstiä ja pääotsikoita voi olla vai yksi per sivu. Pääotsikko selostaa mistä sivulla kerrotaan.

Saavutettava menurakenne voi näyttää esimerkiksi tältä:

Linkit

Ulkoisia linkkejä merkataan yleisesti käytetyllä nuoli-ikonilla. Mikäli tekstissä on ulkoisia linkkejä, linkin nimen pitää kertoa mitä linkin painamisesta tapahtuu, esimerkiksi ”Lue lisää selkeäkielisyydestä”. Linkkejä ei myöskään pidä laittaa avautumaan uuteen ikkunaan, koska näytönlukijaa käyttävä ei pysty palaamaan alkuperäiselle sivulle. Alleviivaus on myös varattu linkeille, eli teksteissä ei pidä alleviivata sanoja.

Saavutettavuus on monella tapaa yhteiskunnallisesti merkityksellistä. On tärkeää, että kuka tahansa pystyy käyttämään ja ymmärtämään verkkosisältöjä.

Saavutettavuus vaatii jatkuvaa arviointia ja kehittämistä

Å Communicationsin asiakaskunnassa on paljon organisaatiota, joiden toiminta vaatii, että heidän verkkosivustonsa ovat saavutettavat. Olemme perehtyneet Euroopan parlamentin ja neuvoston saavutettavuusdirektiivin WCAG-ohjeistukseen ja tarjoamme asiakkaillemme erityyppisiä saavutettavuuspalveluja. Saavutettavuusdirektiivi kattaa lähes 50 vaatimusta ja se on jaettu kolmeen eri tasoon: A-, AA- ja AAA-taso.

Saavutettavuuden A-taso varmistaa vähimmäisvaatimukset, kuten alt-tekstit kuvia varten. AA-taso lisää vaatimuksia, kuten kontrastisuhde tekstin ja taustan välillä. AAA-taso edellyttää vielä korkeampia standardeja, kuten laajempaa tekstitystä ja vielä parempaa navigointia.

Saavutettavuus on käyttäjäystävällisen verkkosivuston perusta, jonka takia yleensä huomioimme saavutettavuuskriteereitä myös silloin kun asiakas ei vaadi sivustoltaan tietyn saavutettavuustason täyttämistä. Sivuston saavutettavuustasosta riippumatta saavutettavuus vaatii jatkuvaa arviointia ja kehittämistä.

Käy tutustumassa muutamaan suunnittelemaamme saavutettavaan sivustoon:

sibeliusmuseum.fi

casahaartman.fi

etthem.fi

Blogisarjan seuraavassa osassa käsittelemme verkkosivuja kestävän kehityksen ja ympäristöystävällisyyden näkökulmasta. Miten optimoida ympäristöystävälliset verkkosivut?

Saavutettavuuspalveluihimme kuuluvat esimerkiksi saavutettavuusselosteen tekeminen, asiakkaan konsultointi mahdollisista saavutettavuuteen liittyvistä asioista heidän verkkosivuillaan tai sivuston saavutettavuussopeutuksen tekeminen. Mietitkö miten tehdä omasta sivustostasi saavutettavan? Tai onko sinulla tarvetta saavutettavalle verkkosivulle? Autamme mielellämme! Ole yhteydessä Henrikaan ja sovi tapaamisesta.

Kiinnostaako Å? Ota meidät seurantaan Instassa, Facebookissa ja LinkedInissä.

Henrika Laurila

Asiakkuuspäällikkö

Iittalan uusi logo ja epäsuosittu mielipide

Iittalan uusi logo ja epäsuosittu mielipide

Verkkokeskusteluissa on vuosia käytetty termiä ”unpopular opinion” silloin, kun oma mielipide on jotenkin ristiriidassa yleisen mielipiteen kanssa. Ullanlinnalaisessa kahvilassa ei kannata huudella miten nerokas sarja Tempparit on – ellei tietenkin sitten katso sitä ironisesti. Graafikkopiireissä taas ei välttämättä kannata ylistää PowerPointin tai Canvan näppäryyttä.

Suomalaisessa markkinointimaailmassa tällä hetkellä kuumin puheenaihe on ehdottomasti Iittalan uusi logo ja uudistettu, rohkeampi brändi-ilme. ”En ymmärrä miksi toimivaa brändiä pitää uudistaa!”, ”Kyllä nyt Sarpaneva pyörii haudassaan”. Helsingin Sanomat jopa huusi otsikossaan ”Iittala uudisti ilmeensä täysin – kuluttajat tyrmistyivät”.

Markkinointi-ihmiset huutavat rohkeuden perään, pitäen itseään edistysmielisinä ”trend settereinä”. Kuitenkin nimenomaan he ovat kovaäänisimpinä tyrmistymässä, kun mikä tahansa yritys brändää itsensä uudelleen. Eräs markkinointi-ihminen jopa summasi Facebookissa alalla vallitsevan ilmapiirin hyvin: Jokainen isomman brändin visuaalisen ilmeen uudistus menee aina metsään. Miten tähän voisi edes vastata? Onko kilpailijoiden töille naureskelu ja niiden lyttääminen sisäsyntynyt suunnittelijan luonteenpiirre?

Kuva: Fiskars Finland Oy Ab

Visuaaliseen ilmeeseen tietysti lukeutuu paljon muutakin kuin pelkkä logo. Se on yhdistelmä kuvamaailmasta, väreistä, fonteista, visuaalisista elementeistä ja etenkin niistä välittyvästä fiiliksestä. Iittalankin brändiuudistusta ovat lukuisat alan ammattilaiset työstäneet varmasti satoja tunteja, eikä se kaikki aika todellakaan ole käytetty logon uudistamiseen. Taustalla on usein perusteelliset workshopit asiakkaan kanssa, asiakastutkimukset, kyselyt, lukuisat palaverit ja useampi korjaus- ja kommentointikierros. Visuaalisen ilmeen toimitusprosessi ei (juuri) koskaan ole ”avaimet käteen” -prosessi, jossa tilaaja kertoo haluavansa uuden logon, graafikko saa vapaat kädet ja viikon päästä logo on valmis ja printattuna tuotteisiin.

Jos kurkistaa Iittalan uuden visuaalisen ilmeen kuoren alle, voi sieltä erotella nopealla vilkaisulla muutamia pääajatuksia siitä, mitä uudella ilmeellä halutaan viestiä. Juju pitkien viivojen välistyksessä (silmiinpistävä kerning I- ja T-kirjaimissa) kielii halusta herättää katsojan huomio (”miksi tämä näyttää vähän hassulta?”), vuosiluvun lisääminen logon alle taas huutaa perinteistä, samoin Kalevalan monelle mieleen tuova fontti. Brändikuvissa taas ikään kuin näitä perinteitä vastaan taistelee moniääninen ja räväkkä kuvakieli. Paradoksit yleensä toimivat.

Meneekö oikeasti jokaisen isomman brändin visuaalinen uudistus aina metsään?

Mutta niin, se epäsuosittu mielipide. Ottamatta suoranaisesti kantaa uuden ilmeen onnistumiseen tai epäonnistumiseen (vaatinee totuttelua), Iittalan brändi kaipasi uudistusta ja nuorennusleikkausta. Ulkomaille suuntautuvalle liiketoiminnalle ja uuteen asiakaskuntaan vetoaminen ei voi kumarrella Sarpanevan perinnölle. 20-vuotias tukholmalainen ei voisi vähemmän välittää skumppalasiensa i-tarroista.

Niin ja vielä loppuun muistutus vanhasta markkinoinnin viisaudesta: Kaikki huomio on hyvää huomiota. Ilmainen medianäkyvyys ja päivän polttavaksi puheenaiheeksi nouseminen tuskin haittaa tässä tapauksessa bisnestä.

P.S Huomasitteko muuten, että Iittala poisti kaikki vanhat postauksensa Instagramista ja julistaa puhtaalta pöydältä ”new eraa”? Mahtavaa!

Å Communications on viestintätoimisto, joka ei ihan mahdu viestintätoimiston muottiin. Emme tehneet Iittalan brändiuudistusta, mutta sen sijaan olemme toteuttaneet visuaalisia ilmeitä esimerkiksi Kemiönsaaren kunnalle, Visit Paraisille ja Taiteen talolle. Meille viestintä on kokonaisuus, joka rakentuu niin sisällöllisestä kuin visuaalisesta ilmaisusta. Oletko esimerkiksi uusien verkkosivujen, näyttävän kampanjakonseptin, selkeän viestintäsuunnitelman tai uudistuneen markkinointimateriaalin tarpeessa? Me autamme. Ole yhteydessä: freja.harkke@acomm.fi

Maria Rautio-Runeberg

Viestintäasiantuntija

Freja Harkke

Toimitusjohtaja

Kun kaikki haluavat viestiä vihreydestä, millainen rooli viestintätoimistolla on yritysten viherväittämissä?

Kun kaikki haluavat viestiä vihreydestä, millainen rooli viestintätoimistolla on yritysten viherväittämissä?

Jos saisin kolikon joka kerta kun törmään mainoksissa väittämiin kuten: ”hiilineutraali 2030”, ”Nyt 60% vähemmän pakkausmuovia” tai ”Nyt entistä ympäristöystävällisempi”, minulla olisi… no, aika monta kolikkoa. WWF:n suojeluasiantuntija Helka Julkunen ja Syken tutkija Tero Heinonen sen sijaan aiheuttaisivat kateutta jopa Ankkalinnan vanhassa visukintussa. He nimittäin ovat tutkineet yritysten viherväittämiä ja tutkineet kymmeniä, ellei satoja keissejä.

Å osallistui kesäkuussa WWF:n fasilitoimaan seminaariin liittyen yritysten viherväittämiin. Seminaarissa työnsä tuloksia esittäneet asiantuntijat olivat havainneet yritysten viherväittämissä muutamia yleisimpiä tunnuspiirteitä. Ensinnäkin väittämät sijoittuvat usein melko kaukaiseenkin tulevaisuuteen. Tässä ongelmaksi nousee se, että kuluttajille syntyy yrityksestä ympäristöystävällinen mielikuva, vaikka varsinaiset tavoitteet ovatkin asetettu esimerkiksi vuoteen 2030 tai jopa 2040. Toisekseen väittämät usein koskevat vain yhtä tuotteen osaa tai tuotantoprosessin vaihetta – esimerkiksi kun vain pakkaus (tai pahimmillaan ainoastaan osa pakkauksesta) on tuotettu hiilineutraalisti. Kuluttajalle on kuitenkin voinut markkinoinnin perusteella syntyä mielikuva täysin hiilineutraalista tuotannosta.

Läpinäkyvyyden kannalta yritykselle on erityisen tärkeää avata prosesseja, millä keinoin he aikovat ihan oikeasti olla hiilineutraaleja esimerkiksi vuoteen 2030 mennessä. Millaisia välitavoitteita heillä on? Mitä kaikkea he tekevät juuri nyt tavoitteiden eteen? Tämän kaiken voi helposti kertoa esimerkiksi yrityksen verkkosivuilla. (Vink vink, tsekkaa vaikka Veritakselle tekemämme vastuullisuussivusto!)

Muista avata myös välitavoitteitasi kohti hiilineutraaliutta

Viherväittämien ”vastuuministeri”, työministeri Tuula Haatainen toi omassa puheenvuorossaan esiin tutkimustuloksen, jonka mukaan peräti 42 prosenttia ympäristöväittämistä on joko liioiteltuja, virheellisiä tai harhaanjohtavia. Haataisen mukaan tuotteiden ilmastovaikutukset painavat merkittävästi vastuullisten kuluttajien vaakakupissa. On siis aivan ymmärrettävää, että yhä useampi yritys haluaa ottaa palasensa vastuullisuuskakkua – vaikka se olisikin todellisuudessa täyttä vastuullisuuskukkua.

Haatainen korosti, miten viherväittämiin ja viherpesuun liittyviin ongelmiin on puututtava jo EU-tasolla. Komissiolla onkin käynnissä useita aloitteita, joilla varmistetaan, että EU:ssa tuotetut palvelut ja tuotteet olisivat ympäristötavoitteiden mukaisia. Suomen kantaa maaliskuun lopussa annettuun kiertotalouspakettiin valmistellaan eduskunnan kanssa. Vihreään siirtymään siis ollaan kovasti… eh, siirtymässä, mutta selkeitä EU-tason säätelyjä esimerkiksi mainonnan viherväittämille ei vielä ole.

On siis aivan ymmärrettävää, että yhä useampi yritys haluaa ottaa palasensa vastuullisuuskakkua – vaikka se olisikin todellisuudessa täyttä vastuullisuuskukkua.

Seminaarissa kerrottiin myös yritysten kaipaavan lisätietoa siitä, millaisia hyvät ympäristöväittämät ovat, ja miten niistä tulisi viestiä niin yhteistyökumppaneille kuin kuluttaja-asiakkaille. Kiinnostava kulma on, mikä on viestintätoimiston vastuu yritysten viherväittämissä? Pitäisikö markkinoinnin ja viestinnän asiantuntijoiden toimia portinvartijana yrityksille? Markkinoinnin – jo kenties kirjoitettukin – sääntöhän on, että termit kuten nopein tai paras ovat kiellettyjen listalla. Pitäisikö sääntöihin kirjata myös se, ettei yritystä saa brändätä vastuulliseksi ilman todennettua tutkimusta tai ulkopuolista auditointia? Varoitan kaikkia jo nyt, mark my words: sääntely tulee kiristymään. Niin EU- kuin kansallisellakin tasolla on käynnissä hankkeita, jotka tulevat vaikuttamaan viestinnän ja markkinoinnin ympäristöväittämiin (esimerkiksi EU:n kiertotalouspaketti ja kuluttajaoikeusdirektiivi) jopa seuraamuksien uhalla.

Mutta mistä lähteä liikkeelle vastuullisuusviestintää suunnitellessa? Esimerkiksi seuraavat kolme asiaa on hyvä tarkistaa ennen viherväittämien leipomista osaksi viestintää ja markkinointia:

  1. Onko yritykselläsi tavoitteellinen suunnitelma toimintanne päästöjen vähentämiseksi?
  2. Oletteko määritelleet lähtötasonne? Entä välitavoitteet?
  3. Mitä verkkosivuillanne kerrotaan esim. tavoitteista, toimintatavoista ja päästökompensaatioista?

Haluatko kuulla lisää suositeltavista standardeista? Mitä yrityksenne pitäisi kertoa ja miten? Autamme mielellämme yritystäsi pohtimaan parhaita keinoja viestiä ympäristösuunnitelmistanne. Ota yhteyttä!

Maria Rautio-Runeberg

Viestintäasiantuntija

Sanna Sarelius

Toimitusjohtaja
Å Communications